Korkea kolesteroli on yksi yleisimmistä sydän- ja verisuonitautien riskitekijöistä Suomessa, ja se on lähes aina täysin oireeton. Siksi arvojen tunteminen ja elintapoihin panostaminen ovat ratkaisevan tärkeitä asioita terveyden kannalta.
Mitä kolesteroli on?
Kolesteroli on rasvan kaltainen aine, jota elimistö tuottaa pääasiassa maksassa. Sitä tarvitaan solukalvojen rakentamiseen, hormonien tuotantoon ja D-vitamiinin muodostumiseen.
Suurin osa kolesterolista syntyy kehon omassa tuotannossa, mutta osa saadaan ravinnosta, erityisesti eläinperäisistä tuotteista. Ongelma syntyy, kun verenkiertoon kertyy liikaa niin kutsuttua huonoa LDL-kolesterolia.
LDL, HDL ja triglyseridit
Kolesteroli kulkee verenkierrossa lipoproteiinien avulla. LDL-kolesteroli kuljettaa kolesterolia maksasta kudoksiin, ja liiallisena se voi kertyä valtimoiden seinämiin muodostaen plakkeja, jotka ahtauttavat valtimoita vuosien kuluessa.
HDL-kolesteroli kuljettaa kolesterolia pois valtimoista takaisin maksaan, minkä vuoksi sitä pidetään hyvänä kolesterolina. Korkea HDL-arvo on siis tavoiteltava asia.
Triglyseridit ovat veren toinen rasvatyyppi, jota elimistö muodostaa ylimääräisestä energiasta, etenkin hiilihydraateista ja sokerista. Korkeat triglyseridiarvot yhdistettynä matalaan HDL-kolesteroliin tai korkeaan LDL-kolesteroliin lisäävät sydän- ja verisuonitautien riskiä merkittävästi.
Mitä kolesteroliarvot tarkoittavat?
Kolesteroliarvot selviävät verikokeesta, johon ei tarvita erillistä lähetettä eikä paastoa. Tutkimuksessa mitataan kokonaiskolesteroli, LDL-kolesteroli, HDL-kolesteroli ja triglyseridit.
Kokonaiskolesterolin tavoitearvo on alle 5,0 millimoolia litrassa ja LDL-kolesterolin tavoitearvo alle 3,0 millimoolia litrassa perusterveellä henkilöllä. LDL-kolesterolin tavoite tiukentuu kuitenkin valtimotaudin kokonaisriskin mukaan: kohtalaisessa riskissä tavoite on alle 2,6 millimoolia litrassa, suuressa riskissä alle 1,8 millimoolia litrassa ja erityisen suuressa riskissä, kuten todetun valtimotaudin tai sydäninfarktin jälkeen — alle 1,4 millimoolia litrassa.
HDL-kolesterolin tavoitearvo on miehillä yli 1,0 millimoolia litrassa ja naisilla yli 1,2 millimoolia litrassa. Mitä korkeampi arvo, sitä parempi. Triglyseridien tavoitearvo on alle 1,7 millimoolia litrassa. Kolesteroliarvosi kannattaa tarkistuttaa säännöllisesti, erityisesti jos suvussasi esiintyy sydänsairauksia, olet ylipainoinen tai tupakoitsija tai olet ylittänyt keski-iän.
Miksi kolesteroli nousee?
Korkean kolesterolin taustalla ovat sekä elintavat että perimä. Runsaasti tyydyttyneitä rasvoja sisältävä ruokavalio, kuten rasvainen liha, voi ja kookosöljy, voi nostaa LDL-kolesterolia. Liikunnan vähäisyys, ylipaino ja tupakointi heikentävät myös tilannetta.
Osalla korkea kolesteroli on perinnöllistä. Tällöin maksa tuottaa kolesterolia normaalia enemmän riippumatta ruokavaliosta, eivätkä elintapamuutokset yksinään välttämättä riitä.
Ruokavalio kolesterolin hallinnassa
Ruokavalio on tehokkain yksittäinen keino vaikuttaa kolesteroliarvoihin. Tärkein muutos on tyydyttyneiden rasvojen vähentäminen: korvaa rasvainen liha, voi ja kookosrasva pehmeillä kasvirasvoilla, kuten rypsi- ja oliiviöljyllä.
Vesiliukoinen kuitu sitoo kolesterolia suolistossa ja vähentää sen imeytymistä. Sitä löytyy runsaasti kaurasta, ohrasta, palkokasveista ja marjoista. Tavoitteena on saada kuitua vähintään 25–35 grammaa päivässä.
Kasvistanolit ja kasvisterolit, joita löytyy tietyistä margariineista ja jogurteista, on tutkitusti todettu laskevan LDL-kolesterolia. Ne ovat helppo lisä päivittäiseen ruokavalioon.
Liikunta ja muut elintavat
Säännöllinen liikunta nostaa HDL-kolesterolia ja tukee tervettä painoa. Jo kolmekymmentä minuuttia reipasta kävelyä useimpina päivinä viikossa tekee eron pitkällä aikavälillä.
Rasvaiset kalat, kuten lohi, makrilli ja silli, sisältävät omega-3-rasvahappoja, jotka tukevat sydänterveyttä ja alentavat triglyseridejä. Tupakoinnin lopettaminen puolestaan parantaa sekä HDL-arvoja että kokonaisvaltaista valtimotautiriskin hallintaa.
Milloin tarvitaan lääkehoito?
Elintapamuutokset ovat aina ensisijainen keino, mutta ne eivät kaikille riitä. Jos kolesteroliarvosi pysyvät korkeina muutoksista huolimatta tai sinulla on jo todettu sydän- tai verisuonisairaus, lääkäri arvioi tilanteen kokonaisuudessaan. Tarvittaessa lääkäri kirjoittaa reseptillä lääkehoidon, jonka annosteluohjetta tulee aina noudattaa.
Statiinit ovat yleisimmin käytettyjä kolesterolilääkkeitä. Ne hidastavat kolesterolin tuotantoa maksassa ja alentavat LDL-tasoa tehokkaasti. Kolesterolilääkitys onkin yksi Suomen yleisimmistä pitkäaikaislääkityksistä.
Olo-apteekki tukee pitkäaikaista kolesterolilääkitystä
Pitkäaikainen kolesterolilääkitys tarkoittaa käytännössä sitä, että resepti täytyy uusia säännöllisesti ja lääkkeet tilata ajoissa. Meillä Olo-apteekissa tähän auttaa Reseptiapuri-palvelu, joka muistuttaa sinua automaattisesti, kun seuraavan lääke-erän tilausaika on käsillä.
Näin lääkitykseen ei tule katkoksia, eikä sinun tarvitse itse seurata aikatauluja. Voit hoitaa tilauksen kätevästi kotoa ilman jonottelua. Meiltä löydät myös valikoiman sydänterveyttä tukevia muita tuotteita.
