Rintalastan takana polttaa, hapan maku nousee suuhun ja olo on epämukava. Tuttu tilanne? Närästys on yksi yleisimmistä ruoansulatuskanavan vaivoista – jopa joka kymmenes suomalainen kärsii siitä viikoittain. Satunnainen närästys on useimmiten harmitonta, mutta toistuessaan se voi olla merkki refluksitaudista. Ja juuri kesällä monet huomaavat oireiden pahenevan. Mistä tämä johtuu?
Mikä aiheuttaa närästystä?
Närästyksen taustalla on happaman mahanesteen nouseminen takaisin ruokatorveen. Normaalisti ruokatorven alaosassa oleva sulkijalihas toimii eräänlaisena venttiilinä: se päästää ruoan mahalaukkuun, mutta estää happaman sisällön pääsyn takaisin ylös. Kun sulkijalihaksen toiminta heikentyy tai se rentoutuu väärään aikaan, mahahappoa pääsee ruokatorveen, jossa se ärsyttää limakalvoa ja aiheuttaa tutun polttavan tunteen.
Toisin kuin mahalaukku, ruokatorven limakalvo ei ole suunniteltu kestämään happamuutta – siksi jo pienikin happokuormitus tuntuu epämiellyttävältä.
Milloin kyseessä on refluksitauti?
Kun närästystä esiintyy toistuvasti, vähintään pari kertaa viikossa, ja se heikentää elämänlaatua, puhutaan refluksitaudista eli gastroesofageaalisesta refluksitaudista. Sen oireet eivät rajoitu pelkkään närästykseen – refluksitautiin voi liittyä myös palan tunnetta kurkussa, ärsytysyskää, äänen käheyttä, nielemiskipua ja joskus jopa hampaiden kiillevaurioita.
Pitkään jatkuneena ja hoitamattomana refluksitauti voi aiheuttaa ruokatorven limakalvovaurioita, joten oireisiin kannattaa puuttua ajoissa.
Miksi kesällä närästää enemmän?
Kesä on grillikautta, lomailua ja rentoutumista – mutta samalla moni ajautuu ruokailutottumuksiin, jotka lisäävät närästyksen riskiä. Tässä tavallisimmat kesän sudenkuopat:
Raskas ja rasvainen grilliruoka. Rasvaiset lihat, juustoiset kastikkeet ja runsaat lisäkkeet hidastavat mahalaukun tyhjenemistä ja lisäävät happaman mahansisällön takaisinvirtauksen riskiä. Iso grilliannos kerralla kuormittaa vatsaa huomattavasti enemmän kuin pienemmät ateriat.
Alkoholi. Kesäjuhlien viinit, oluet ja drinkit rentouttavat ruokatorven sulkijalihasta, mikä helpottaa mahanesteen nousemista ruokatorveen. Alkoholi myös ärsyttää mahalaukun limakalvoa suoraan.
Myöhäiset iltasyömiset. Pitkät kesäillat houkuttelevat syömään myöhään. Kun menee nukkumaan pian aterian jälkeen, makuasento helpottaa mahansisällön nousemista – mahalaukun tyhjeneminen kun kestää tyypillisesti 3–4 tuntia aterioinnin jälkeen.
Happamat juomat ja hedelmät. Sitrusmehuista, limonadeista ja happamista marjoista tulee kesällä nautittua enemmän, ja ne voivat ärsyttää ruokatorvea entisestään.
Kahvi ja suklaa. Kesäkahvittelut ja jälkiruoat voivat nekin lisätä oireita, sillä molemmat rentouttavat sulkijalihasta.
Miten voit helpottaa ja ehkäistä oireita?
Pienillä arkisilla valinnoilla voi vaikuttaa paljon siihen, kuinka usein ja kuinka voimakkaasti närästää. Pidä annoskoot kohtuullisina – pienempi annos useammin on vatsan kannalta parempi kuin yksi suuri ateria. Syö rauhassa ja pureskele huolellisesti. Vältä makuulle menoa heti ruokailun jälkeen ja anna mahalaukun tyhjentyä rauhassa ennen nukkumaanmenoa. Kokeile vähentää oireita pahentavia ruokia ja juomia, kuten rasvaisia, happamia ja mausteisia ruokia sekä alkoholia ja kahvia. Painonhallinta auttaa myös, sillä ylipaino lisää vatsaontelon painetta ja pahentaa refluksitaipumusta – jo muutaman kilon pudotus voi helpottaa oireita.
Jos yölliset oireet vaivaavat, kokeile korottaa sängyn pääpuolta kiilatyynyllä tai korokkeella noin 15–20 senttimetriä. Nukkuminen vasemmalla kyljellä voi sekin tuoda helpotusta.
Esolief – nopeaa lievitystä refluksitaudin oireisiin
Kun omahoitokeinot eivät yksin riitä, kannattaa kokeilla Esolief®-valmistetta. Esolief® on ruokatorven refluksioireiden hoitoon tarkoitettu liuos, joka suojaa ruokatorven limakalvoa happaman mahanesteen vaikutuksilta ja edistää limakalvovaurioiden paranemista.
Esolief sisältää hyaluronihapon ja kondroitiinisulfaatin yhdistelmää, joka muodostaa ruokatorven limakalvolle suojaavan kerroksen. Valmiste alkaa vaikuttaa noin 30 minuutissa ja lievittää oireita – kuten närästystä, polttelua, hapon nousua, ärsytysyskää ja äänioireita – jopa yli kolmen tunnin ajan.
Esolief on miellyttävä viinirypäleen makuinen liuos, joka otetaan kätevästä annospussista jokaisen aterian jälkeen ja ennen nukkumaanmenoa. Valmistetta voi käyttää sellaisenaan tai yhdessä muiden närästyslääkkeiden kanssa.
Milloin kannattaa hakeutua lääkäriin?
Satunnainen närästys on yleensä vaaratonta ja hoituu itsehoitona. Lääkäriin on kuitenkin hyvä hakeutua, jos oireet toistuvat viikoittain eivätkä helpota itsehoidolla kahden viikon kuluessa. Samoin on syytä käydä lääkärissä, jos närästykseen liittyy nielemisvaikeuksia, rintakipua, oksentelua, laihtumista tai verta oksennuksessa tai ulosteessa. Myös yli 55-vuotiaana ensi kertaa alkavat oireet on hyvä tutkituttaa.
Lievällä ja satunnaisella närästyksellä on onneksi hyvä ennuste – useimmiten oireet saadaan hallintaan elämäntapamuutoksilla ja tarvittaessa oireita lievittävillä valmisteilla.
Esolief on CE 0476 lääkinnällinen laite. Valmistaja Biofarma.
