Vyöruusun oireet, hoito ja rokotesuoja

Vyöruusu voi yllättää hyvinkin rajulla kivulla ja ihottumalla, vaikka vesirokko olisi jäänyt taakse jo vuosikymmeniä sitten. On tärkeää tunnistaa vyöruusun oireet ajoissa, jotta hoito voidaan aloittaa mahdollisimman nopeasti.

Mitä vyöruusu on

Vyöruusu eli herpes zoster on vesirokkoviruksen aiheuttama ihotulehdus. Jos sairastit vesirokon lapsena, virus ei hävinnyt kehostasi kokonaan, vaan jäi piilevänä hermokudokseen. Vuosien tai jopa vuosikymmenten kuluttua virus voi aktivoitua uudelleen, erityisesti silloin kun vastustuskyky on heikentynyt.

Aktivoitunut virus kulkeutuu hermoja pitkin iholle ja aiheuttaa tunnusomaiset rakkulat sekä kivun. Vyöruusu esiintyy yleensä kehon toisella puolella vyömäisenä ihottumana.

Vyöruusun oireet

Vyöruusun ensioireet voivat muistuttaa flunssaa. Saatat tuntea väsymystä, kuumetta ja yleistä huonovointisuutta ennen kuin ihottuma ilmaantuu.

Muutaman päivän kuluttua iholle kehittyy punoittava, aristava alue, johon alkaa nousta pieniä rakkuloita. Kipu voi olla polttavaa, viiltävää tai sähköiskumaista, ja se voi tuntua hyvinkin voimakkaana jo ennen rakkuloiden ilmaantumista. Rakkulat puhkeavat yleensä muutamassa päivässä ja kuivuvat hiljalleen ruviksi.

Rakkulat rupeutuvat ja paranevat tavallisesti 4–6 viikossa, yleensä ilman arpia. Kipu voi kuitenkin jatkua huomattavasti pidempään. Lue tarkemmin, miltä vyöruusu näyttää ja tuntuu eri vaiheissa, artikkelistamme vyöruusun tunnistamisesta ja oireista.

Postherpeettinen neuralgia eli hermokipu

Yksi vyöruusun vakavimmista jälkitiloista on postherpeettinen neuralgia. Tässä tilassa kipu jatkuu kuukausia tai jopa vuosia sen jälkeen, kun ihottuma on jo parantunut.

Postherpeettinen neuralgia syntyy, kun vesirokkovirus on vaurioittanut hermoja pysyvästi. Kipu voi olla erittäin voimakasta ja heikentää elämänlaatua merkittävästi. Se häiritsee unta, tekee normaalista arjesta raskaan ja voi altistaa myös masennukselle.

Hermokivun riski kasvaa iän myötä. Yli 60-vuotiailla postherpeettinen neuralgia on selvästi yleisempää kuin nuoremmilla. Nopea hoito vyöruusun alkuvaiheessa voi pienentää riskiä tämän pitkittyvän kivun kehittymiselle.

Ketkä ovat suurimmassa riskissä

Vyöruusu voi periaatteessa kehittyä kenelle tahansa, joka on sairastanut vesirokon. Käytännössä riski on selvästi suurin vanhemmilla ihmisillä, koska ikääntyminen heikentää luonnollisesti immuunijärjestelmän toimintaa.

Myös muut tekijät voivat lisätä riskiä. Jos sinulla on jokin immuunijärjestelmää heikentävä sairaus, kuten diabetes tai syöpä, tai jos käytät immuunijärjestelmää vaimentavaa lääkitystä, vyöruusun riski on kohonnut. Voimakas stressi ja uupumus voivat niin ikään laukaista viruksen aktivoitumisen.

Vyöruusun hoito

Vyöruusun hoidossa on tärkeää toimia nopeasti. Lääkäri arvioi tilanteen ja kirjoittaa tarvittaessa reseptillä lääkehoidon, johon kuuluu yleensä virusta hillitsevä viruslääkitys. Paras apu hoidosta saadaan, jos lääkehoito aloitetaan viivyttelemättä, viimeistään kolmen vuorokauden sisällä oireiden alkamisesta. Lievän vyöruusun voi hoitaa kotona. Särkyyn voi ottaa mitä tahansa potilaalle sopivaa, reseptittä saatavaa särkylääkettä.

Kivun lievittämiseen voidaan käyttää itsehoitolääkkeinä muun muassa ibuprofeenia tai parasetamolia. Rakkulat kannattaa peittää kuivalla sidoksella tai hydrokolloidilaastarilla, joka suojaa ihoa ja helpottaa hankausta.

Tarvittaessa lääkäri arvioi vahvempien kipulääkkeiden tai hermokipuun soveltuvien lääkkeiden tarpeen, erityisesti jos postherpeettinen neuralgia kehittyy.

Milloin vyöruusun vuoksi on hakeuduttava lääkäriin heti?

Hakeudu lääkäriin saman päivän aikana, jos:

• ihottuma on otsassa, nenässä tai silmän alueella

• kipu on voimakasta tai rakkuloita on laajalla alueella

• yleisvointisi on huono

• sinulla on immuunipuutos

• olet yli 60-vuotias.

Viruslääkitys tehoaa parhaiten, kun se aloitetaan kolmen vuorokauden kuluessa oireiden alkamisesta.

Vyöruusun tarttuvuus

Vyöruusu ei tartu toiselle ihmiselle vyöruusuna. Rakkuloiden nesteessä on kuitenkin elävää virusta, joka voi harvoin aiheuttaa vesirokon ihmiselle, joka ei ole sairastanut vesirokkoa. Siksi vesirokkoa sairastamattomien, raskaana olevien ja vakavasti immuunipuutteisten kannattaa välttää läheistä kontaktia vyöruusua sairastavaan, kunnes rakkulat ovat kuivuneet. Muuten tavallinen kanssakäyminen on turvallista. Peitä rakkulat kuivalla sidoksella.

Vyöruusu raskausaikana

Raskaana olevan sairastama vyöruusu ei ole sikiölle vaarallinen, koska odottajan vasta-aineet suojaavat sikiötä. Tilanne on eri kuin raskausajan vesirokossa. Ota silti yhteys neuvolaan tai lääkäriin, jos epäilet vyöruusua raskausaikana. Jos et ole sairastanut vesirokkoa, vältä kontaktia vyöruusua sairastavaan.

Voiko vyöruusu uusiutua?

Useimmat sairastavat vyöruusun vain kerran elämässään. Vyöruusu voi kuitenkin uusiutua, vaikka se on harvinaista. Sairastettu vyöruusu ei siis anna pysyvää suojaa, minkä vuoksi rokotetta suositellaan myös sairastaneille.

Vyöruusurokote: kenelle, milloin ja miten?

Vyöruusurokote on saatavilla 50 vuotta täyttäneille. Lisäksi sitä voidaan antaa yli 18-vuotiaille, joiden vastustuskyky on heikentynyt sairauden tai lääkityksen vuoksi. Suomessa käytettävä vyöruusurokote (Shingrix) ei sisällä elävää virusta, joten se sopii myös immuunipuutteisille.

Rokotesarjaan kuuluu kaksi annosta. Toinen annos annetaan yleensä 2 kuukauden kuluttua ensimmäisestä, mutta tarvittaessa 2–6 kuukauden kuluttua. Täysi suoja edellyttää molempia annoksia.

Kuinka hyvin vyöruusurokote suojaa?

Yli 50-vuotiailla rokote suojaa noin 90-prosenttisesti sekä vyöruusulta että vyöruusun jälkeiseltä pitkäkestoiselta hermosäryltä. Suoja näyttää säilyvän ainakin 10 vuotta.

Vyöruusurokotteen haittavaikutukset

Rokotteen jälkeen voi esiintyä pistoskohdan kipua, punoitusta ja turvotusta, väsymystä, päänsärkyä, lihaskipua, vilunväristyksiä ja kuumetta. Haittavaikutukset ovat useimmiten lieviä tai kohtalaisia eivätkä kestä pitkään. 50–69-vuotiailla niitä voi esiintyä enemmän kuin 70 vuotta täyttäneillä. Vakavat haittavaikutukset ovat hyvin harvinaisia.

Mitä vyöruusurokote maksaa ja korvaako Kela sen?

Vyöruusurokote ei kuulu kansalliseen rokotusohjelmaan, joten se maksetaan itse, eikä Kela korvaa sitä. Rokote on reseptivalmiste. Sarjaan tarvitaan kaksi annosta. Rokotuspalveluiden hinnoissa on eroja, koska niihin voi sisältyä myös rokottaminen.

Voiko rokotteen ottaa sairastetun vyöruusun jälkeen?

Voi. Rokote suojaa myös uusilta vyöruusuilta. Rokotusta suositellaan yleensä 3–12 kuukauden kuluttua sairastetusta vyöruususta, ja vähintään vasta oireiden parannuttua. Rokotteen voi ottaa myös, vaikka olisi aiemmin saanut vanhemman, elävää virusta sisältävän vyöruusurokotteen. Raskausaikana vyöruusurokotetta ei suositella.

Usein kysyttyä vyöruusurokotteesta

Kuinka usein vyöruusurokote pitää uusia?

Tutkimusten mukaan suoja säilyy ainakin 10 vuotta. Kysy lääkäriltä, jos rokotuksesta on kulunut pidempään.

Saako vyöruusurokotteen apteekista?

Rokote on reseptivalmiste. Voit ostaa sen apteekista lääkärin reseptillä, ja rokotteen antaa terveydenhuollon ammattilainen. Monissa rokotuspalveluissa resepti ja rokottaminen hoituvat samalla käynnillä.

Kenelle vyöruusurokote ei sovi?

Rokotetta ei suositella raskausaikana. Jos olet saanut vakavan allergisen reaktion rokotteen aineosista, keskustele lääkärin kanssa.

Olo-apteekki tukena vyöruusun hoidossa

Meiltä Olo-apteekista löydät kivunlievitykseen sopivia itsehoitotuotteita sekä asiantuntevaa neuvontaa vyöruusun hoitoon liittyen.