Ärtyneen suolen oireyhtymä IBS
Ärtyneen suolen oireyhtymä (IBS) on yleinen mutta vaaraton vaiva
Ärtyvän suolen oireyhtymä eli IBS on toiminnallinen suolisto-ongelma, josta kärsii arviolta joka kymmenes suomalainen. Ärtynyt suoli ei tarkoita, että suolistossa olisi rakenteellista vikaa. Kyse on suoliston ja keskushermoston välisen vuorovaikutuksen häiriöstä, jota kutsutaan myös suoli-aivoakseliksi. IBS on naisilla noin kaksi kertaa yleisempi kuin miehillä.
Ärtyneen suolen oireyhtymä ilmenee tyypillisesti vatsakipuna, turvotuksena, ilmavaivoina sekä muutoksina suolen toiminnassa. Uloste voi olla tavanomaista löysempää tai kovempaa, ja ulostamistiheys vaihtelee. Monilla oireet pahenevat iltaa kohti ja stressin yhteydessä. Ruokailu voi myös laukaista tai voimistaa oireita. Vaikka ärtynyt suoli voi olla arjessa kiusallinen, se ei ole vaarallinen eikä johda vakavampiin sairauksiin.
Kuinka IBS-oireita hoidetaan?
IBS-oireiden hallinnassa tärkeintä on löytää itselle sopivat ruokavalio- ja elämäntapamuutokset. IBS-ruokavalio, kuten vähän FODMAP-hiilihydraatteja sisältävä ruokavalio, voi helpottaa oireita merkittävästi. Ravitsemusterapeutti voi auttaa sopivan ruokavalion löytämisessä. Myös säännöllinen liikunta, riittävä uni ja stressinhallinta tukevat suoliston hyvinvointia.
Itsehoitona voi kokeilla erilaisia suoliston toimintaa tukevia valmisteita. Olo-apteekin valikoimasta löytyy IBS-oireisiin kehitettyjä tuotteita, kuten Gelsectan, Silicolgel ja ProIBS. Nämä ovat lääkinnällisiä laitteita, jotka on suunniteltu lievittämään suolisto-oireita, kuten vatsakipua, turvotusta ja ripulia.
Jos oireisiin liittyy ripulia tai ummetusta, niitä voidaan hoitaa myös erillisillä itsehoitovalmisteilla. Ripulia hallitsevista lääkkeistä tunnetuin vaikuttava aine on loperamidi, ja ummetukseen voi kokeilla esimerkiksi makrogolia tai laktuloosia. Olo-apteekin valikoimaan kuuluvia lääkkeitä ovat mm. ripulilääkkeet ja ummetuslääkkeet. Tarvittaessa lääkäri kirjoittaa reseptillä lääkehoidon esimerkiksi vaikeampiin kipuoireisiin tai suolen toiminnan säätelyyn.
Ruoansulatus- ja ilmavaivat ovat tyypillinen osa IBS-oirekuvaa. Ilmavaivoja voidaan lievittää esimerkiksi simetikonia sisältävillä valmisteilla.
Milloin hakeutua lääkäriin?
Jos ärtyneen suolen oireyhtymään sopivat oireet ovat lieviä ja vaihtelevia, voi aluksi kokeilla itsehoitokeinoja ja ruokavaliomuutoksia. Lääkäriin kannattaa kuitenkin hakeutua, jos oireet ovat uusia ja selvästi arkea haittaavia. Erityisen tärkeää on hakeutua tutkimuksiin, jos oireisiin liittyy selittämätöntä laihtumista, verta ulosteessa, jatkuvaa kuumeilua, voimakasta väsymystä tai yöllisiä suolisto-oireita. Nämä oireet voivat viitata muuhun kuin toiminnalliseen vaivaan ja vaativat tarkempaa selvittelyä.
Usein kysytyt kysymykset (FAQ)
-
Mitä ei kannata syödä, jos on IBS?
IBS-oireita voivat pahentaa runsaasti FODMAP-hiilihydraatteja sisältävät ruoat, kuten sipuli, valkosipuli, palkokasvit, tietyt hedelmät ja vehnää sisältävät tuotteet. Myös rasvainen ruoka, kahvi ja hiilihapolliset juomat voivat lisätä oireita. Sopiva IBS-ruokavalio on yksilöllinen, ja ravitsemusterapeutti voi auttaa sen löytämisessä. -
Onko IBS tulehduksellinen suolistosairaus?
Ei ole. IBS eli ärtyvän suolen oireyhtymä on toiminnallinen vaiva, jossa suoliston rakenteessa ei ole näkyvää poikkeavuutta. Tulehdukselliset suolistosairaudet, kuten Crohnin tauti ja haavainen paksusuolentulehdus, ovat erillisiä sairauksia, joihin liittyy suolen tulehdus. -
Mistä tietää, että on ärtyvän suolen oireyhtymä?
IBS:n tyypillisiä oireita ovat toistuva vatsakipu, turvotus, ilmavaivat ja muutokset suolen toiminnassa. Diagnoosi tehdään yleensä oireiden perusteella lääkärin vastaanotolla, kun muut sairaudet on suljettu pois. Jos oireet ovat uusia tai voimakkaita, kannattaa hakeutua lääkäriin. -
Näkyykö IBS verikokeissa?
IBS ei näy verikokeissa, sillä kyseessä on toiminnallinen häiriö eikä tulehdus- tai rakenteellinen sairaus. Verikokeita käytetään kuitenkin muiden sairauksien, kuten keliakian tai tulehduksellisten suolistosairauksien, poissulkemiseen. -
Mikä ruoka rauhoittaa IBS:n?
Monet kokevat helpottaviksi matalan FODMAP-pitoisuuden ruoat, kuten riisi, kaurapuuro, porkkana, kesäkurpitsa ja kana. Säännöllinen ateriarytmi ja rauhallinen syöminen voivat myös rauhoittaa oireita. Sopiva IBS-ruokavalio on kuitenkin yksilöllinen. -
Onko kaurapuuro FODMAP?
Kaurapuuro on matala FODMAP-ruoka kohtuullisina annoksina, tyypillisesti noin 50 grammaa kuivaa kauraa kerrallaan. Suuremmat annokset voivat nostaa FODMAP-pitoisuutta. Kaurapuuro on monelle IBS-oireiselle hyvin sopiva ja vatsan kannalta turvallinen aamiaisvaihtoehto.