Mitä lihavuuden lääkehoidosta on hyvä tietää?

Lihavuuden lääkehoito on kehittynyt merkittävästi viime vuosina ja Suomessa on käytössä useita erilaisia lääkehoitoja.1

Lääkehoito ei koskaan ole irrallinen toimenpide, vaan osa kokonaisvaltaista hoitoa, johon kuuluvat aina myös elintapamuutokset. Lääke tukee elintapamuutosten toteuttamista vähentämällä nälän tunnetta ja helpottamalla syömisen hallintaa. Hoidon tavoitteena on painon alenemisen lisäksi terveyden, toimintakyvyn ja elämänlaadun parantaminen.1

On tärkeää muistaa, että lihavuus on pitkäaikaissairaus, ja sen lääkehoito on usein pitkäkestoinen tai pysyvä. Hoito suunnitellaan aina yksilöllisesti terveydenhuollon ammattilaisen kanssa. Jos koet, että lihavuus vaikuttaa terveyteesi tai toimintakykyysi, keskustele asiasta lääkärisi kanssa. Yhdessä voitte arvioida, millainen hoito olisi sinulle sopivin.

Lihavuus on pitkäaikaissairaus

Lihavuus on yleinen, monitekijäinen ja pitkäaikainen sairaus, jonka hoitoon on nykyään käytettävissä myös lääkehoitoja. Tässä artikkelissa kerrotaan, millaisia lääkevaihtoehtoja Suomessa on saatavilla, milloin lääkehoito tulee kyseeseen ja millaisia tuloksia sillä voidaan saavuttaa.

Lihavuus ei ole elämäntapavalinta, vaan kyseessä on sairaus, jossa kehon energiatasapainon säätelyjärjestelmä toimii poikkeavasti.1 Lihavuuden hoidossa yhdistyvät elintapamuutokset, mahdollinen lääkehoito ja joissakin tapauksissa kirurginen hoito. Lääkehoito on osa kokonaisvaltaista hoitoa, ja se toteutetaan aina elintapahoidon rinnalla, ei sen sijasta.1

Lihavuuden hoidon tavoitteena ei ole ainoastaan painon aleneminen, vaan ennen kaikkea terveyden ja toimintakyvyn parantaminen sekä lihavuuteen liittyvien liitännäissairauksien ehkäiseminen ja hoitaminen.1

Milloin lääkehoito tulee kyseeseen?

Lääkehoitoa harkitaan silloin, kun pelkkä elintapahoito ei ole tuottanut riittävää tulosta. Käypä hoito -suosituksen mukaan lääkehoitoa suositellaan osaksi lihavuuden hoitoa henkilöille, joiden BMI on vähintään 30 tai vähintään 27 (orlistaatin käytössä vähintään 28) ja joilla on lihavuuteen liittyviä liitännäissairauksia, kuten tyypin 2 diabetes, kohonnut verenpaine tai uniapnea.1

Lääkehoidon aloittaminen edellyttää aina kokonaisvaltaista arviointia, jossa huomioidaan painon lisäksi henkilön terveydentila, mahdolliset liitännäissairaudet ja yksilölliset tarpeet. Lääkehoito aloitetaan aina terveydenhuollon ammattilaisen arvion perusteella ja ohjauksessa.1

On tärkeää ymmärtää, että lääkehoito ei ole erillinen pikaratkaisu. Se on osa pitkäjänteistä hoitoa, johon kuuluvat aina myös terveyttä tukevat elintavat, kuten säännöllinen ja riittävä liikunta, monipuolinen ravitsemus ja riittävä uni.1

Mitä lääkehoidolla tavoitellaan?

Lääkehoidon ensisijainen tavoite on tukea pysyvää painonhallintaa ja parantaa terveyttä. Jo 5–10 prosentin painon aleneminen vähentää merkittävästi lihavuuteen liittyvien sairauksien riskiä.1

Käytännössä lääkehoito voi auttaa monella tavalla. Monet lääkkeet vaikuttavat kylläisyyden tunnetta sääteleviin järjestelmiin, jolloin nälän tunne vähenee ja syömisen hallinta helpottuu.1 

Painon alenemisen lisäksi lääkehoito voi parantaa lihavuuteen liittyviä aineenvaihdunnallisia häiriöitä.1 

Terveysvaikutusten lisäksi lääkehoidolla voi olla myönteinen vaikutus elämänlaatuun ja päivittäiseen toimintakykyyn. Moni saattaa kokea, että painon aleneminen helpottaa liikkumista, parantaa unenlaatua ja lisää jaksamista arjessa.

Lääkevaihtoehdot

Suomessa on tällä hetkellä käytössä useita erilaisia lääkehoitoja lihavuuden hoitoon.1 

Inkretiinipohjaiset lääkkeet jäljittelevät elimistön omien suolistohormonien, eli inkretiinien, toimintaa. Inkretiinit ovat hormoneita, jotka vapautuvat suolistosta ruokailun jälkeen ja viestittävät aivoille kylläisyydestä. Tähän ryhmään kuuluvat liraglutidi, semaglutidi ja tirtsepatidi.1

Keskushermostoon vaikuttavat lääkkeet säätelevät ruokahalua ja kylläisyyden tunnetta vaikuttamalla aivojen välittäjäaineisiin. Tähän ryhmään kuuluvat fentermiinin ja topiramaatin yhdistelmä sekä naltreksoni-bupropioniyhdistelmä.1

Rasvan imeytymisen estäjä orlistaatti poikkeaa muista lääkkeistä: se ei vaikuta ruokahaluun, vaan vähentää ravinnon rasvan imeytymistä suolistossa.1

Kokonaisuutena lihavuuden lääkehoito yhdistettynä elintapahoitoon tuottaa Käypä hoito -suosituksen mukaan 12–18 kuukauden aikana 4–17,8 prosenttia (2,6–21,2 kilogrammaa) enemmän painon alenemista kuin lumelääke.1

On hyvä tietää, että lihavuuslääkkeiden vaikutus on yksilöllinen: osalla hoitotulos on keskiarvoa parempi, osalla maltillisempi. Lääkäri arvioi hoidon tehoa yleensä ensimmäisten kuukausien aikana ja voi tarvittaessa muuttaa hoitoa.

Miten inkretiinit toimivat?

Inkretiinipohjaisten lääkkeiden vaikutus perustuu elimistön omien suolistohormonien jäljittelyyn.

Kun syömme, suolistosta vapautuu luonnostaan hormoni nimeltä GLP-1 (glukagoninkaltainen peptidi 1). Tämä hormoni viestittää aivoille kylläisyydestä ja säätelee samalla veren sokeripitoisuutta. Inkretiinipohjaiset lihavuuslääkkeet vahvistavat tätä elimistön omaa kylläisyyssignaalia, jolloin nälän tunne vähenee ja syömisen hallinta helpottuu.1

Käytännössä nämä lääkkeet lisäävät haiman insuliinituotantoa, vähentävät glukagonin eritystä ja pienentävät maksan sokerintuotantoa.1

Suomessa on käytössä kolme inkretiinipohjaista lihavuuslääkettä: liraglutidi, semaglutidi ja tirtsepatidi. Näistä tirtsepatidi on myös GIP-reseptoriagonisti (glukoosiriippuvainen insulinotrooppinen peptidi).1

Fentermiini-topiramaatti

Fentermiinin ja topiramaatin yhdistelmävalmiste vähentää ruokahalua osittain tuntemattomien mekanismien kautta. Fentermiini lisää noradrenaliinin vapautumista aivoissa, ja topiramaatin vaikutus pohjautuu muun muassa GABA-reseptorien aktivaatioon aivoissa sekä hiilihappoanhydraasi-entsyymin estoon.1 

Naltreksoni-bupropioni

Naltreksoni-bupropioni on yhdistelmävalmiste, jossa kaksi vaikuttavaa ainetta toimii yhdessä ruokahalua vähentäen. Bupropioni vähentää dopamiinin ja noradrenaliinin takaisinottoa aivoissa, ja naltreksoni toimii opioidireseptorien salpaajana.1 

Orlistaatti

Orlistaatti poikkeaa kaikista muista lihavuuslääkkeistä: sen sijaan, että se vaikuttaisi ruokahaluun, se estää haiman lipaasientsyymiä eli vähentää ravinnosta saatavan rasvan imeytymistä suolistossa.1

Hoidon kesto ja painon palautuminen

Yksi tärkeimmistä lihavuuden lääkehoitoon liittyvistä asioista on ymmärtää, että kyseessä on pitkäkestoinen, monesti pysyvä hoito. Tämä johtuu siitä, miten lihavuus sairautena toimii: kyse ei ole tilapäisestä häiriöstä, joka "korjaantuu" yhdellä hoitojaksolla, vaan pitkäaikaisesta tilasta, joka vaatii jatkuvaa hoitoa.

Tutkimuksissa on havaittu merkittävää painonnousua lääkityksen lopettamisen jälkeen.1 Tämä on todettu sekä lääke- että lumeryhmissä, ja myös silloin, kun lääkeryhmän henkilöt ovat siirtyneet käyttämään lumelääkettä.1 Käypä hoito -suosituksen mukaan tämä viittaa siihen, että hoidon tulee olla pitkäkestoinen tai mahdollisesti pysyvä.1

Jos lääkityksen lopettamista kuitenkin harkitaan, annosta on pienennettävä vähitellen elintapahoitoa tehostaen ja painonkehitystä seuraten. Jos paino alkaa nousta, lääkityksen aloittaminen uudelleen tulee ajankohtaiseksi.1

Maksimaalinen hoitovaste saavutetaan yleensä 6–18 kuukaudessa. Mikäli hoito ei tuota merkittävää hyötyä, esimerkiksi jos ruokahalu ei vähene, paino ei laske tai liitännäissairaudet eivät lievity 3–6 kuukaudessa, lääkäri harkitsee vaihtoa toiseen lääkevalmisteeseen tai muita hoitovaihtoehtoja.1

Lääkehoidon vaikutukset liitännäissairauksiin

Lihavuuden lääkehoidon hyödyt eivät rajoitu pelkästään painon alenemiseen. Tutkimusnäyttö osoittaa, että lääkehoitoon yhdistyvä laihtuminen vaikuttaa myönteisesti moniin lihavuuden liitännäissairauksiin, kuten tyypin 2 diabetekseen. 

Laihtumisen yhteys sokeriaineenvaihdunnan paranemiseen on osoitettu vahvasti. Brittiläisessä DiRECT-tutkimuksessa intensiivinen painonhallintaohjelma johti tyypin 2 diabeteksen remissioon 46 prosentilla tutkittavista 12 kuukauden kuluttua ja 36 prosentilla 24 kuukauden kuluttua. Vertailuryhmässä vastaavat luvut olivat 4 ja 3 prosenttia.1

Jos sinulla on lääkärin määräämä lääkehoito lihavuuden hoitoon, voit siirtyä tästä tilaamaan reseptilääkkeen. Farmaseutti antaa aina lääkeneuvonnan ja auttaa kysymyksissä lääkkeeseen liittyen. 

Lähteet

1. Käypä hoito -suositus: Lihavuus (lapset, nuoret ja aikuiset). Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Lihavuustutkijat ry:n, Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry:n ja Suomen Ravitsemustieteen Yhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2025. Julkaistu 17.4.2025. Saatavilla: www.kaypahoito.fi