Hengästyminen, puristus keuhkoissa ja yskä normaalin rasituksen yhteydessä eivät aina kerro huonosta kunnosta, vaan voivat viitata keuhkoissa piilevään tulehdukseen. Piilevä astma paljastuukin usein puolivahingossa, kun esimerkiksi portaiden nousu tai iltalenkki hengästyttääkin normaalia enemmän.
Astma on keuhkoputkien pitkäaikainen tulehdussairaus, jossa hengitystiet reagoivat herkästi erilaisiin ärsykkeisiin, kuten allergeeneihin tai fyysiseen rasitukseen. Yleisimpiä astmaoireita ovat yskä, hengenahdistus ja hengityksen vinkuna.
Astma on yksi maailman yleisimmistä kroonisista sairauksista, joka koskettaa kaikenikäisiä ihmisiä. Suomessa astmaa sairastaa arviolta vajaa 10 % väestöstä.
Keskeistä
- Astma on krooninen keuhkosairaus
- Tyypillisiä oireita ovat hengenahdistus, yskä, vinkuva hengitys ja yölliset oireet.
- Diagnoosi tehdään keuhkojen toimintakokeilla ja oirekuvalla, usein myös lääkekokeilun perusteella.
- Hoito perustuu tulehduslääkkeisiin ja tarvittaessa keuhkoputkia avaaviin lääkkeisiin.
- Astmaa voidaan hoitaa tehokkaasti. Valtaosa potilaista elää oireetonta arkea oikealla hoidolla.
Mikä on astma?
Astma on krooninen tulehduksellinen keuhkosairaus, jossa keuhkoputkien limakalvot ovat pysyvästi herkistyneet erilaisille ärsykkeille. Kun altistuminen tapahtuu, keuhkoputkien lihakset supistuvat, limakalvot turpoavat ja erittävät limaa, mikä vaikeuttaa ilman kulkua hengitysteissä.
Astma eroaa monista muista hengitystiesairauksista siinä, että keuhkoputkien ahtautuminen on usein palautuvaa, eli oireet voivat helpottaa joko itsestään tai lääkityksellä.
Oikein hoidettuna astma ei rajoita elämää merkittävästi, mutta hoitamattomana se voi johtaa keuhkoputkien pysyviin rakenteellisiin muutoksiin.
Astman syntyyn vaikuttavat sekä perinnölliset tekijät että ympäristötekijät, kuten jatkuva altistuminen tupakansavulle ja allergeeneille.
Astman oireet – miten tunnistaa tauti?
Astman oireet vaihtelevat yksilöllisesti, mutta kaikille astmatyypeille on yhteistä hengitysteiden ahtautuminen ja siitä johtuvat hengitysoireet.
Oireet voivat ilmetä päivittäin, ajoittain tai tietyissä tilanteissa, kuten liikunnan, kylmän ilman tai allergeenialtistuksen yhteydessä.
Tyypillisimmät astman oireet:
- Hengenahdistus
- Hengityksen vinkuna
- Pitkittynyt yskä, usein paheneva yöllä tai varhain aamulla
- Raskas hengitys ja tunne siitä, ettei saa keuhkoja täysin tyhjiksi
- Rintakehän puristava tunne
Moni huomaa ensimmäiset oireet esimerkiksi lenkkipolulla: keuhkot tuntuvat raskailta ja hengitys muuttuu vaivalloiseksi jo kevyessä rasituksessa. Toisille astman ensimerkkinä voi olla viikkoja jatkuva yskä, joka ei hellitä edes flunssan parantuessa.
Milloin oireet voivat pahentua:
- Altistuminen siitepölylle, eläinpölylle tai homeelle
- Hengitystieinfektiot, kuten tavallinen flunssa
- Fyysinen rasitus, kuten juoksu tai raskaampi liikunta
- Kylmä ilma tai äkilliset lämpötilanvaihtelut
Tietyt ympäristötekijät, kuten pölyinen sisäilma tai savuiset tilat, voivat myös laukaista oireita nopeasti. Oikein hoidettuna astman oireet pysyvät hallinnassa, mutta laukaisevien tekijöiden tunnistaminen auttaa ennaltaehkäisemään pahenemisvaiheita.
Astmakohtaus – tunnistaminen ja ensiapu
Astmakohtaus on äkillinen ja usein pelottava tilanne, jossa keuhkoputket supistuvat nopeasti, hengitys vaikeutuu ja oireet pahenevat lyhyessä ajassa. Kohtauksen taustalla voi olla altistuminen allergeenille, kylmä ilma, rasitus tai hengitystieinfektio.
Tyypilliset oireet
- Hengenahdistus ja hengityksen vaikeutuminen
- Hengityksen vinkuna
- Rintakehän puristava tunne
- Nopea hengitys
- Yskä
- Väsymys tai heikotus
- Sinertävät huulet tai kynnet (vakavassa kohtauksessa)
Vakavassa astmakohtauksessa hengitys voi olla niin vaikeaa, että puhuminen käy mahdottomaksi, ja henkilö voi tarvita välitöntä sairaalahoitoa.
Ensiapu astmakohtauksessa
- Pysy rauhallisena: Auta henkilöä istumaan mukavassa asennossa ja pysy itse rauhallisena.
- Käytä avaavaa lääkettä: Jos käytettävissä on keuhkoputkia avaava inhalaattori (esim. salbutamoli), ota 1–2 annosta heti.
- Seuraa tilannetta: Jos oireet eivät helpotu 5–10 minuutissa, ota uudelleen 1–2 annosta avaavaa lääkettä.
- Hakeudu hoitoon: Jos oireet jatkuvat tai pahenevat, soita hätänumeroon 112 tai hakeudu päivystykseen
Aikuisten ja lasten astma - Eroaako ne toisistaan?
Astman ilmenemismuodot voivat erota hieman iän mukaan.
Aikuisilla astman oireet kehittyvät usein hitaasti ja saattavat liittyä työperäisiin altistuksiin, kuten pölyyn tai kemikaaleihin. Allergiat ja hengitystieinfektiot ovat myös yleisiä astman pahentajia aikuisväestössä.
Lapsilla astman ensioireet näkyvät tyypillisesti toistuvana yskänä ja hengenahdistuksena liikunnan aikana. Pienillä lapsilla jatkuva vinkuna ja pitkäkestoinen yskä voivat olla ensimmäisiä merkkejä astmasta, vaikka erotusdiagnostiikka infektioiden kanssa voi olla haastavaa.
Varhainen tunnistaminen ja oikea hoito ovat avainasemassa sekä aikuisilla että lapsilla, jotta hengitysteiden vauriot voidaan estää ja elämänlaatu säilyy hyvänä.
Allerginen astma ja muut astman erityismuodot
Astmaa esiintyy monessa muodossa, ja tyypin tunnistaminen auttaa hoidon ja ennaltaehkäisyn suunnittelussa.
Allerginen astma
- Yleisin astman muoto, erityisesti lapsilla ja nuorilla.
- Oireet liittyvät allergeeneihin, kuten siitepölyyn, eläinpölyyn, pölypunkkeihin ja homeitiöihin.
- Yleensä yhteydessä myös muihin allergisiin sairauksiin, kuten allergiseen nuhaan tai atooppiseen ihottumaan.
Rasitusastma
- Oireet ilmenevät fyysisen rasituksen aikana tai sen jälkeen.
- Yskä, hengenahdistus ja hengityksen vinkuna korostuvat liikunnan yhteydessä.
- Yleinen erityisesti nuorilla ja aktiivisesti liikkuvilla henkilöillä
Yöllinen astma
- Astman oireet, kuten yskä ja hengenahdistus, painottuvat yöhön ja varhaiseen aamuun.
- Unen aikana keuhkoputkien supistumisherkkyys kasvaa, mikä voi häiritä unen laatua ja heikentää päivävireyttä.
Ammattiastma
- Astma, jonka laukaisevat työpaikan altisteet, kuten kemialliset aineet, jauhepölyt tai biologiset allergeenit.
- Oireet pahenevat työpäivien aikana ja voivat lievittyä vapaapäivinä.
- Varhainen tunnistaminen on tärkeää pysyvien keuhkovaurioiden ehkäisemiseksi.
Astman diagnosointi
Astman diagnoosi perustuu kokonaisarvioon oireista, keuhkojen toimintakokeista ja hoitovasteesta. Oikean diagnoosin tekeminen on tärkeää, sillä astman oireet voivat muistuttaa monia muita hengitystiesairauksia.
Oirekuvaus voi riittää diagnoosiin
Diagnoosissa lähtökohtana on potilaan kertoma oirekuva. Selkeät astmaan viittaavat oireet antavat tärkeää viitettä, mutta diagnoosi varmistetaan yleensä keuhkojen toimintakokeilla ja hoitokokeilulla.
Oireiden helpottuminen keuhkoputkia avaavalla lääkkeellä tukee astmaepäilyä.
Spirometria ja PEF-mittaukset kertovat tiukkaa faktaa
Keskeinen tutkimus astman toteamisessa on spirometria, joka mittaa keuhkojen tilavuutta ja ilmavirtausten nopeutta.
Spirometrialla voidaan todeta uloshengityksen hidastuminen, joka viittaa keuhkoputkien ahtautumiseen. Usein tutkimukseen liitetään keuhkoputkia laajentavan lääkkeen kokeilu: jos avaavan lääkkeen käytön jälkeen keuhkotoiminnot paranevat noin 20%, astman todennäköisyys kasvaa.
Lisäksi voidaan tehdä keuhkoputkien supistusherkkyyttä mittaavia rasitustestejä tai seurata oireiden ja puhallusarvojen vaihtelua kotona PEF-mittarilla.
Kotimittaukset ennen ja jälkeen avaavan lääkkeen antavat vertailukelpoista dataa astman diagnosointiin. Jos puhallusarvo nousee merkittävästi avaavan lääkkeen käytön jälkeen, on se lähes poikkeuksetta selkeä merkki astmasta.
Lapsen astman diagnoosi
Lapsilla astman diagnosointi perustuu pitkälti oirekuvan arviointiin. Toistuvat hengityksen vinkunat, pitkäkestoinen yskä ja oireiden paheneminen rasituksessa ovat tärkeitä viitteitä lapsen astmasta. Hoitokokeilu inhaloitavilla lääkkeillä ja siitä saatu vaste tukevat diagnoosia.
Tarkka diagnoosi voi ottaa aikansa
Astman varmistaminen ei aina onnistu yhdellä käynnillä. Oireseuranta, PEF-kotiseuranta ja lääkekokeilut ovat osa diagnostista prosessia, joka auttaa tunnistamaan astman ja erottamaan sen muista sairauksista, kuten keuhkoahtaumataudista tai toistuvista infektioista.
Lopullinen diagnoosi voi vaatia useamman lääkärikäynnin ja muutaman viikon kotimittaukset PEF-mittarilla.
Astman hoito – lääkkeet ja omahoito
Astman tehokas hoito perustuu säännölliseen lääkitykseen ja omahoitoon. Hoidolla pyritään rauhoittamaan keuhkoputkien tulehdus, estämään oireita ja ehkäisemään taudin pahenemisvaiheita.
Perushoito: tulehdusta hillitsevät lääkkeet
Astman peruslääkitys koostuu inhalaatiokortikosteroideista, eli hengitettävistä kortisonivalmisteista. Niiden tehtävä on vähentää keuhkoputkien limakalvojen tulehdusta, ehkäistä yliherkkyyttä ja alentaa oireiden esiintymistä. Lääkkeitä käytetään säännöllisesti päivittäin, vaikka oireita ei olisi.
Jos pelkkä kortikosteroidi ei riitä, siihen yhdistetään usein pitkävaikutteinen keuhkoputkia avaava lääke, joka helpottaa hengitystä erityisesti yöllä ja fyysisessä rasituksessa. Nämä yhdistelmävalmisteet ovat yleinen osa keskivaikean ja vaikean astman hoitoa.
Oirelääkkeet: nopeasti vaikuttavat avaavat lääkkeet
Lyhytvaikutteisia keuhkoputkia avaavia lääkkeitä, kuten salbutamolia sisältäviä "astmapiippuja", käytetään tarvittaessa oireiden lievittämiseen. Ne tehoavat nopeasti – usein muutamassa minuutissa – ja sopivat esimerkiksi rasituksen tai äkillisen altistuksen aiheuttaman hengenahdistuksen hoitoon.
Jos avaavaa lääkettä tarvitsee jatkuvasti useita kertoja viikossa, se viittaa siihen, että perushoito ei ole riittävä ja lääkitystä tulisi tarkistaa.
Oireiden seuranta ja laukaisevien tekijöiden välttäminen
Astmaa sairastavan tulee oppia tunnistamaan omat oireensa ja niihin vaikuttavat tekijät. PEF-mittari on yksinkertainen väline, jolla voi kotona seurata keuhkojen toimintaa. Puhallusarvojen heikentyminen voi olla ensimmäinen merkki pahenemisvaiheesta.
Hyvä hoitotasapaino edellyttää myös sitä, että vältetään mahdollisuuksien mukaan tunnettuja laukaisevia tekijöitä, kuten tiettyjä allergeeneja, tupakansavua, pölyä tai kylmää ilmaa.
Hengitystieinfektiot voivat laukaista astmakohtauksia, joten flunssakaudella on tärkeää huolehtia käsihygieniasta. Voimakas astma voi pidentää flunssan kestoa useammalla päivällä sekä pahentaa oireita merkittävästi.
Seuranta ja hoidon arviointi
Astman hoitoa seurataan säännöllisesti erityisesti silloin, kun lääkitys on aloitettu tai sitä muutetaan. Lääkitystä arvioidaan oireiden, puhallustulosten ja mahdollisten sivuvaikutusten perusteella. Jos tavanomainen hoito ei riitä, voidaan harkita biologisia lääkkeitä, jotka on suunnattu vaikean eosinofiilisen astman hoitoon.
Astma ja liikunta – tärkeä osa hoitoa
Säännöllinen liikunta on olennainen osa astman hoitoa. Fyysinen aktiivisuus parantaa suorituskykyä, tukee painonhallintaa ja lisää sekä elämänlaatua että astman hallintaa.
Liikunta ei suoranaisesti paranna keuhkojen toimintaa, mutta se auttaa ylläpitämään hyvää fyysistä kuntoa, mikä tukee hengityselimistön toimintaa kokonaisvaltaisesti.
Useimmat liikuntamuodot sopivat astmaa sairastaville. Erityisen suositeltavia ovat sauvakävely, uinti, pyöräily, pallopelit, voimistelu ja voimaharjoittelu. Vaikka kestävyyslajit, kuten hiihto tai pitkän matkan juoksu voivat joillain pahentaa oireita, hyvin hoidettu astma ei estä osallistumista näihinkään lajeihin.
Huippu-urheilu on mahdollista myös astmaa sairastaville, mikäli sairaus on asianmukaisesti hoidettu.
Painonhallinnan merkitys korostuu astman yhteydessä, sillä ylipaino heikentää keuhkojen toimintaa ja voi pahentaa oireita. Liikunta onkin tärkeä keino tukemaan painonhallintaa ja sitä kautta myös astman kokonaisvaltaista hallintaa.
Hoitamaton astma – riskit ja seuraukset
Laiminlyöty hoito ei näy välttämättä heti, mutta voi aiheuttaa pitkällä aikavälillä merkittäviä terveysongelmia. Täysi hoitamattomuus tai puutteellinen hoitotasapaino altistaa pahenemisvaiheille, sairaalahoitoa vaativille kohtauksille ja pysyville keuhkomuutoksille.
Pitkittynyt tulehdus vaurioittaa keuhkoputkia
Hoitamaton tai huonossa hoitotasapainossa oleva astma tarkoittaa sitä, että keuhkoputkissa vallitsee jatkuva tulehdustila. Tämä voi johtaa rakenteellisiin muutoksiin keuhkoputkien seinämissä, mikä voi heikentää keuhkojen toimintakykyä pysyvästi.
Lisääntyneet pahenemisvaiheet
Ilman asianmukaista hoitoa astman oireet voivat voimistua ja muuttua hallitsemattomiksi. Äkilliset pahenemisvaiheet, kuten kohtauksittainen hengenahdistus tai voimakas yskä voivat vaatia jopa sairaalahoitoa. Jokainen pahenemisvaihe lisää riskiä keuhkotoiminnan heikkenemiselle ja vaikuttaa elämänlaatuun merkittävästi.
Väsymys ja toimintakyvyn lasku
Yksi hoitamattoman astman seurauksista on pitkittynyt väsymys. Hengitysvaikeudet, erityisesti öisin, heikentävät unen laatua ja aiheuttavat päiväväsymystä, keskittymisvaikeuksia ja yleistä uupumusta. Tämä voi heikentää työkykyä, opiskelua ja sosiaalista jaksamista.
Lisääntynyt riski keuhkoinfektioihin
Astma voi altistaa toistuville hengitystieinfektioille, kuten keuhkoputkentulehduksille. Tulehdukset puolestaan pahentavat astman oireita ja luovat noidankehän, jossa astman hallinta käy entistä vaikeammaksi.
Yhteenveto
Astma on krooninen keuhkosairaus, joka aiheuttaa vaihtelevia hengitysoireita, kuten yskää, hengenahdistusta ja hengityksen vinkunaa. Oikealla lääkityksellä ja omahoidolla oireet pysyvät hallinnassa ja elämänlaatu säilyy hyvänä.
Hoitamaton astma voi johtaa pysyviin keuhkomuutoksiin ja toimintakyvyn heikkenemiseen. Varhainen diagnoosi, säännöllinen seuranta ja sitoutuminen hoitoon ovat avain hyvään hoitotasapainoon.
Lähteet:
Duodecim Terveyskirjasto. (2022). Astma.
Hengitysliitto.. Astman oireet ja diagnoosi
Hengitysliitto. Astman riskitekijät
Harvard Health Publishing. (2023). Asthma.
