Tässä artikkelissa käsitellään [piilota]
Skolioosi on hoitoa vaativa selkäsairaus. Skolioosi on selkärangan sivuttaissuuntainen kieroutuma, jossa selkäranka kaareutuu S- tai C-kirjaimen muotoisesti. Se voi kehittyä missä tahansa iässä, mutta yleisimmin skolioosi havaitaan lapsuudessa tai nuoruusiässä. Varhaisessa vaiheessa aloitetun hoidon ansiosta skolioosin etenemistä voidaan estää. Leikkaushoito on tarpeen, jos skolioosi on vakava tai häiritsee elämää merkittävästi.
Skolioosin tyypit
Skolioosi tarkoittaa tyypistä riippumatta kieroselkäisyyttä. Skolioosi jaetaan neljään eri tyyppiin. Skolioosi voi olla esimerkiksi synnynnäinen epämuodostuma tai vasta keski-iän jälkeen kehittynyt, selän rappeutumisesta johtuva tila.
Idiopaattinen skolioosi
Idiopaattinen skolioosi on yleisin skolioosityyppi, ja sen tarkkaa syytä ei tunneta. Geeniperimällä voi olla vaikutusta – sairautta saattaa olla esimerkiksi suvussa.
Idiopaattinen skolioosi todetaan useimmiten lapsilla murrosiän aikaan. Idiopaattinen skolioosi jaetaan iän mukaan kolmeen eri alaryhmään: infantiili (alle 3-vuotiaat), juveniili (3-10-vuotiaat) ja adolesenssi (yli 10-vuotiaat).
Synnynnäinen skolioosi
Synnynnäinen skolioosi on harvinainen selkärangan epämuodostuma, joka johtuu synnynnäisistä rakenteellisista poikkeavuuksista. Selkärangan kehityksessä on tapahtunut häiriö jo sikiöaikana, ja selkänikamat eivät ole muodostuneet normaalisti.
Neuromuskulaarinen skolioosi
Neuromuskulaarinen skolioosi johtuu sairauksista, jotka vaikuttavat lihasten ja hermoston toimintaan. Tällaisia sairauksia ovat muun muassa aivohalvaus, selkäydinvammat tai -sairaudet sekä synnynnäiset lihasdystrofiat (esimerkiksi Duchennen lihasdystrofia).
Degeneratiivinen skolioosi
Degeneratiivinen skolioosi johtuu selkärangan rappeutumisesta, joka puolestaan voi johtua esimerkiksi ikääntymisestä, tuki- ja liikuntaelimistön sairauksista tai vammoista. Degeneratiivinen skolioosi kehittyy yleensä 50 ikävuoden jälkeen.
Oikealle tai vasemmalle konveksi skolioosi
Konveksi skolioosi tarkoittaa skolioosin ulospäin kaartuvaa puolta. Skolioosi voi olla esimerkiksi oikealle tai vasemmalle konveksi. Konveksi puoli on se, joka työntyy ulospäin.
Selkärangan kiertymisen vuoksi kylkiluut voivat nousta enemmän esiin konveksilla puolella. Konveksilla puolella lihakset ovat yleensä enemmän venyneitä ja heikompia, kun taas vastakkainen puoli on puolestaan kireämpi ja vahvempi.
Mikä aiheuttaa skolioosin?
Skolioosin tarkka syy riippuu sen tyypistä. Eri skolioosityypeillä on erilaiset taustatekijät. Joissakin tapauksissa skolioosin syy on tuntematon. Esimerkiksi idiopaattisen skolioosin uskotaan olevan perinnöllinen, kun taas synnynnäinen skolioosi johtuu nikamien kehityshäiriöistä sikiöaikana. Neuromuskulaarinen skolioosi on yleensä seuraus sairaudesta, kuten aivohalvauksesta tai selkäydinvammasta. Aikuisiällä kehittynyt skolioosi johtuu tyypillisesti ikääntymisestä, tuki- ja liikuntaelimistön sairauksista tai vammoista.
Elämäntapojen vaikutus
Usein kuulee kysyttävän, voiko esimerkiksi laukun kantaminen toisella olalla aiheuttaa selkärangan vinoutumista – ei voi. Tämä ei aiheuta skolioosia.
On kuitenkin olemassa muita elämäntapoja, jotka voivat vaikuttaa skolioosin syntyyn. Kannattaa välttää erityisesti tupakointia, sillä tupakoinnin tiedetään rappeuttavan nikamien välilevyjä. Aikuisiän degeneratiivinen skolioosi johtuu selkärangan rappeutumisesta.
Selkävaivojen vähentämiseksi on tärkeää välttää myös ylipainoa. Vaikka ylipaino ei suoranaisesti aiheuta skolioosia, se voi pahentaa oireita ja vaikeuttaa hoitoa.
Skolioosin oireet
Skolioosin oireet voivat vaihdella suuresti sen tyypin, vakavuuden ja henkilön iän mukaan. Lievissä tapauksissa skolioosi ei välttämättä aiheuta oireita – vaan ainoa merkki sairaudesta on vino selkä. Yleisiä skolioosin oireita ovat näkyvä selän kaareutuminen ja epäsymmetrinen ryhti. Lisäksi erilaiset kivut, hengitysvaikeudet ja väsymys saattavat liittyä skolioosiin.
- Selän kaareutuminen: Skolioosi aiheuttaa selkärangan kaareutumista sivusuunnassa. Tämä näkyy yleensä koko vartalon epäsymmetriana.
- Epäsymmetrinen ryhti: Esimerkiksi toinen olkapää on korkeammalla kuin toinen. Hartioiden, lantion tai kylkien epäsymmetria on yleensä näkyvää.
- Kivut: Selkäkivut, niskakivut, hartiaseudun kivut ja kivut alaselässä ovat tavanomaisia. Kipujen taustalla saattaa olla esimerkiksi hermojen puristuminen.
- Hengitysvaikeudet: Vakavassa skolioosissa, erityisesti jos rintakehä on kaareutunut voimakkaasti, saattaa keuhkojen kapasiteetti heikentyä ja hengitys vaikeutua.
- Väsymys ja lihasheikkous: Epätasainen kuormitus selkärangalle voi johtaa lihasten rasitukseen ja väsymykseen, erityisesti pitkään seisottaessa tai kävellessä.
Rintarangan skolioosin oireet
Rintarangan skolioosi tarkoittaa selkärangan sivuttaista käyryyttä rintakehän alueella. Oireet voivat olla lieviä, mutta yleensä skolioosin tunnistaa seuraavista oireista:
- Yksi olkapää tai lapaluu voi olla korkeammalla kuin toinen.
- Kylkiluut voivat työntyä toiselta puolelta enemmän esiin.
- Epätasainen vyötärö tai lantion korkeus.
- Selkäkipua ja jäykkyyttä voi esiintyä.
- Selän liikkuvuus saattaa heikentyä.
- Pitkäaikainen epäsymmetrinen kuormitus voi väsyttää selän ja ylävartalon lihaksia.
- Jos skolioosi on vakava, se voi vaikuttaa rintakehän tilavuuteen ja keuhkojen laajenemiseen, mikä voi vaikeuttaa hengittämistä.
Rintarangan skolioosin varhainen hoito on ensiarvoisen tärkeää keuhkojen terveyden kannalta. Hoitamattomana rintarangan skolioosista voi seurata keuhkotilavuuden pienentymä. Keuhkotilavuuden pienentymä tarkoittaa keuhkojen kyvyn vähenemistä vetää sisään ilmaa ja pitää sitä keuhkoissa.
Skolioosi lapsella
Skolioosi lapsella on yleistä. Skolioosi tarkoittaa kieroselkäisyyttä eli selkäranka kaareutuu sivusuunnassa. Se havaitaan lapsella yleensä heti kasvuvuosien aikana, erityisesti murrosiässä (noin 10–15 vuoden iässä). Lapsuudessa alkava skolioosi on usein idiopaattista, eli sen tarkkaa syytä ei tiedetä, mutta taustalla saattaa olla geneettisiä tekijöitä.
Lapsen skolioosin hoito on tärkeää. Lapsen kasvaessa skolioosi voi pahentua, jos hoitoa ei saada oikea-aikaisesti. Lääkärin arviointiin kannattaa siis hakeutua mahdollisimman varhain. Lapsella skolioosin hoitamiseksi riittää usein korsettihoito, eikä leikkausta välttämättä tarvita.
Skolioosin hoito
Skolioosin hoidossa käytetään yleensä korsettihoitoa tai kirurgiaa eli leikkaushoitoa. Kotona tehtävät, fysioterapeutin suosittelemat harjoitteet voivat tukea hoitoa.
Hoitosuunnitelman ensimmäinen askel on lääkärin tekemä tutkimus. Lääkäri tutkii selkärankaa potilaan seistessä ja suorittaa eteentaivutustestin. Tarpeen mukaan selkärangasta otetaan myös röntgen- ja/tai magneettikuvat. Tämän jälkeen tehdään cobb-kulman mittaus. Potilaalle sopiva hoitomuoto määritellään tutkimusten perusteella.
Cobb-kulman mittaus
Cobb-kulma on mittaustapa, jota käytetään skolioosin vakavuuden arvioimiseen. Mittauksella määritetään selkärangan kaarevuuden aste.
- Lievä skolioosi: Cobb-kulma 10–25 astetta
- Kohtalainen skolioosi: Cobb-kulma 25–40 astetta
- Vaikea skolioosi: Cobb-kulma yli 40 astetta
Skolioosiin sopivat harjoitteet
Fysioterapeutin suosittelemat harjoitteet voivat auttaa parantamaan ryhtiä ja liikkuvuutta, vahvistamaan selkälihaksia sekä vähentämään kipuja. Harjoitteet valitaan yleensä yksilöllisesti skolioosin tyypin ja vakavuuden mukaan.
Korsettihoito
Korsettihoitoa eli tukiliivihoitoa käytetään silloin, kun skolioosin kaarevuusaste on yli 25. Skolioosikorsetti on kovasta muovista valmistettu apuväline, joka auttaa hidastamaan tai estämään skolioosin pahenemista erityisesti kasvuiässä olevilla lapsilla ja nuorilla.
Korsetti tehdään mittojen mukaisesti potilaalle sopivaksi. Vaihtoehtona on yleensä kokopäiväinen korsettihoito tai yökorsettihoito skolioosin vakavuuden mukaan.
Arjen apuna voi toimia myös ortopedinen selkätuki. Tuen tarkoitus on korjata ryhtiä ja lievittää etenkin alaselän kiputiloja. Selkätuki ei kuitenkaan korvaa korsettihoitoa.
Skolioosin leikkaushoito
Mikäli skolioosin kaarevuus on yli 40 astetta tai aiheuttaa elämää haittaavia oireita, harkitaan kirurgista leikkaushoitoa. Skolioosileikkauksen tarkoituksena on pysäyttää skolioosin eteneminen. Tämän lisäksi leikkaus voi vähentää selkäkipuja, helpottaa istumis- ja seisomistasapainoa sekä pitää yllä normaalia hengitystoimintaa.
Skolioosin leikkaushoito on vaativaa. Suomessa leikkauksia tehdään yleensä yliopistosairaaloissa.
Hoitamaton skolioosi
Hoitamaton skolioosi saattaa pahentua etenkin pituuskasvun aikana. Kasvuiässä skolioosi voi edetä nopeasti. Varhaisessa vaiheessa todettu skolioosi on mahdollista pysäyttää esimerkiksi ei-kirurgisen korsettihoidon avulla. Mikäli skolioosia ei hoideta ajoissa tai oikein, se saattaa edetä pitkälle ja vaatia leikkaushoitoa myöhemmässä vaiheessa.
Lähde: Terveyskylä, Duodecim
