Uniapnea – oireet, toteaminen ja hoito

Huonosti nukutut yöt vaativat veronsa seuraavana päivänä. Uniapnea tuo mukanaan päänsärkyä, päiväväsymystä sekä ärtyneisyyttä. Uniapnealla tarkoitetaan yöllisiä hengityskatkoksia. Uniapneasta kärsivät yleensä keski-ikäiset miehet ja naiset.

Hoitamaton uniapnea voi aiheuttaa erilaisia sairauksia, kuten verenpainetaudin, rytmihäiriöitä, sydäninfarktin, aivoinfarktin, diabeteksen ja masennuksen. Uniapnean hoito onkin ensisijaisen tärkeää. Tässä artikkelissamme käsittelemme uniapnean määritelmää, sen oireita, toteamista ja hoitoon hakeutumista.

Mikä on uniapnea?

Uniapnea viittaa tilaan, jossa henkilön hengitys keskeytyy toistuvasti unen aikana ylähengitysteiden ahtautumisen vuoksi. Tämä häiriö voi johtua useista syistä, kuten ylipainosta, nenän limakalvojen turvotuksesta tai anatomisista ominaisuuksista. Alkoholin ja rauhoittavien lääkkeiden suurkulutus voi voimistaa uniapnean oireita. Uniapnean hengityskatkokset voivat kestävät muutamasta sekunnista jopa yli minuuttiin.

Ylähengitysteiden ahtaus voi puolestaan johtua monesta eri syystä, kuten liiallisesta rasvasta kitalaen alueella. Hengitysteiden tulisi olla avoimet. Mikäli hengitystiet ovat ahtaat, hengitys voi estyä ja siitä aiheutua katkoksia, jolloin puhutaan uniapneasta.

Mikä on lievä uniapnea?

Uniapnea voi olla vaikeustasoltaan lievä, keskivaikea tai vaikea. Lievän uniapnean tunnistaa siitä, että siinä on yleensä 5−15 hengityskatkoa tai hengityksen vaimentumaa tunnin aikana. Lievän uniapnean oireet ovat usein lievemmät, ja oireiden hallinta saattaa olla helpompaa.

Uniapnealle altistavat tekijät

Uniapnea on yleinen unihäiriö sekä maailmanlaajuisesti että Suomessa. Uniapnean syntymiseen vaikuttavat monet eri tekijät. Seuraavaksi kerromme joitakin yleisiä tekijöitä, jotka voivat lisätä riskiä uniapnean kehittymiselle.

Ylipaino ja lihavuus: Ylipaino ja erityisesti lihavuus ovat merkittäviä riskitekijöitä uniapnealle. Lisääntynyt rasva kaulan alueella voi aiheuttaa painetta hengitysteille ja lisätä niiden ahtautumisen riskiä.
Ikääntyminen: Ikääntyminen usein lisää uniapnean riskiä. Ikääntymisen myötä lihakset, jotka pitävät hengitystiet avoimina, saattavat heikentyä.
Miessukupuoli: Miehet ovat yleisemmin alttiimpia uniapnealle kuin naiset, vaikka naisillakin voi olla uniapneaa. Tämä ero voi osittain johtua erilaisista kaulan rakenteellisista piirteistä.
Perinnöllisyys: Uniapnean kehittymiseen saattaa vaikuttaa myös perinnölliset tekijät. Jos sukulaisillasi on ollut uniapneaa, sinulla voi olla myös suurempi riski sairastua uniapneaan.
Rakenteelliset ominaisuudet: Joillakin ihmisillä on rakenteellisia tekijöitä, kuten kookkaat nielurisat. Tämän kaltaiset rakenteelliset ominaisuudet lisäävät hengitysteiden ahtautumisen riskiä.
Alkoholi, tupakka ja lääkkeet: Alkoholin ja tiettyjen lääkkeiden käyttö voi rentouttaa hengitysteitä ja lisätä uniapnean riskiä. Myös tupakointi usein lisää uniapnean riskiä.

Uniapnean oireet

Uniapnean oireet ovat yksilölliset. Uniapneassa yleistä on kuitenkin se, että samat oireet toistuvat uniapneasta kärsivän henkilön arjessa päivästä toiseen. Seuraavaksi kerromme uniapneaan liittyviä, yleisimpiä oireita, joista uniapnean voi tunnistaa.

Äänekäs kuorsaus: Uniapneaan liittyy usein voimakasta kuorsausta. Uniapnean tyypillisin tunnusmerkki on kuorsaus, mutta kuorsaus ei aina itsessään tarkoita uniapneaa. Kuorsaaminen häiritsee nukkujaa itseään sekä myös kanssanukkujaa.
Hengityskatkokset: Uniapneasta kärsivällä henkilöllä esiintyy hengityskatkoksia unen aikana, jotka voivat kestää muutamasta sekunnista jopa minuutteihin. Nämä katkokset usein vaikuttavat unen laatuun ja aiheuttavat yöllisiä heräämisiä.
Unihäiriöt: Uniapneaan liittyy yleensä levottomuutta unen aikana ja yöheräilyä. Vaikka uniapneasta kärsivä henkilö voi tuntea, että hän nukkuu koko yön, hän ei kuitenkaan välttämättä saa riittävän levollista unta. Tästä seuraa terveysongelmia.
Väsymys: Uniapneasta kärsivä voi tuntea itsensä erityisen väsyneeksi ja uneliaaksi aamuisin, vaikka hän olisikin mennyt nukkumaan jo hyvissä ajoin. Aamuisen väsymyksen lisäksi päiväaikainen väsymys on usein läsnä arjessa.
Päänsärky: Uniapneasta kärsivä henkilö saattaa kokea päänsärkyä, mikä voi johtua unen laadun heikentymisestä ja hapenpuutteesta.

Muita oireita saattavat olla muun muassa yöhikoilu, närästys, kuolaaminen, suun kuivuminen sekä lisääntynyt virtsaamisen tarve. Uniapneaoireet ovat yksilöllisiä ja vaihtelevat uniapnean vaikeustason (lievä, keskivaikea, vaikea) mukaan.

Voiko uniapnea parantua?

Useimmissa tapauksissa uniapnea on parantumaton. Lievä uniapnea voi kuitenkin myös parantua elämäntapoja muuttamalla ja muita hoitokeinoja käyttämällä. Erilaisilla hoitokeinoilla uniapnean oireita voidaan yrittää pitää kurissa. Uniapneakiskon käyttäminen, laihduttaminen, tupakoinnin lopettaminen, liikunnan lisääminen ja alkoholinkäytön vähentäminen ovat hyväksi havaittuja keinoja uniapnean oireiden hillitsemiseksi.

Onko kuorsaus aina uniapnea?

Kuorsaus ei aina tarkoita uniapneaa. Syitä kuorsauksen taustalla voivat olla esimerkiksi ylipaino, flunssa tai ahtaat hengitystiet. Kuorsaaminen voi siis johtua myös vaikkapa nuhaisesta nenästä, eikä huolta uniapneasta tällöin ole. Useimmat uniapneasta kärsivät kuitenkin kuorsaavat, joten yhteys uniapnean ja kuorsaamisen välillä on olemassa.

Uniapnean toteaminen

Jos epäilet kärsiväsi uniapneasta tai sinulla on yllä mainitsemiamme oireita, ota yhteys lääkäriin saadaksesi asianmukaista arviointia ja hoitoa. Varhainen diagnoosi ja hoito voivat auttaa vähentämään riskejä ja parantamaan elämänlaatua.

Uniapneatutkimus

Uniapnea todetaan oireiden perusteella sekä yön yli kestävällä tutkimuksella. Tätä tutkimusta kutsutaan nimellä unirekisteröinti tai yöpolygrafia. Unirekisteröinnin eli yöpolygrafian tarkoitus on mitata unenaikaisia hengitysliikkeitä, kuorsausta ja veren happipitoisuutta. Tutkimuksiin voit hakeutua perusterveydenhuollon kautta.

Uniapneatutkimus tehdään kotona. Illalla unirekisteröintilaite puetaan päälle ja nukutaan yö normaalisti. Tutkimuslaite ei haittaa nukkumista. Laite palautetaan seuraavana päivänä. Tulokset arvioidaan ja näin selvitetään myös mahdollisen uniapnean vakavuus.

Uniapnean vakavuus

Kun tarvittavat kokeet on suoritettu, lääkäri arvioi tulokset ja määrittää uniapnean vakavuuden. Uniapnean vaikeusaste määritellään unenaikaisten hengityskatkosten määrän perusteella (AHI/t). Uniapnea voidaan luokitella lieväksi, keskivaikeaksi tai vaikeaksi.

Lievä, keskivaikea ja vaikea uniapnea

Uniapnea on vaikeustasoltaan lievä, keskivaikea tai vaikea. Uniapnean vaikeustason määrittämisessä käytetään apnea-hypopneaindeksiä (AHI/t), joka kuvaa hengityskatkojen tai hengityksen vaimentumien määrää tunnissa. Vaikeustaso vaikuttaa myös oireisiin ja hoitoon.

Lievä uniapnea

Lievässä uniapneassa on 5−15 hengityskatkoa (apnea) tai hengityksen vaimentumaa (hypopnea) yhden tunnin aikana. Tätä kuvataan myös AHI-lukemalla: AHI 5–15 tarkoittaa lievää uniapneaa.

Lievän uniapnean oireet voivat olla lieviä, ja ne saattavat vaikuttaa vähemmän henkilön unen laatuun ja päiväsaikaiseen virkeyteen. Lievä uniapnea saattaa olla huomaamattomampi.

Keskivaikea uniapnea

Keskivaikeassa uniapneassa on 16–30 hengityskatkoa (apnea) tai hengityksen vaimentumaa (hypopnea) yhden tunnin aikana. Tätä kuvataan myös AHI-lukemalla: AHI 16–30 tarkoittaa keskivaikeaa uniapneaa.

Keskivaikeassa uniapneassa oireet ovat yleensä selvempiä ja voivat vaikuttaa merkittävästi henkilön unen laatuun ja päiväsaikaiseen virkeyteen. Keskivaikea uniapnea saattaa edellyttää tarkempaa hoitoa ja seurantaa kuin lievä uniapnea.

Vaikea uniapnea

Vaikeassa uniapneassa on yli 30 hengityskatkoa (apnea) tai hengityksen vaimentumaa (hypopnea) yhden tunnin aikana. Tätä kuvataan myös AHI-lukemalla: AHI >30 tarkoittaa vaikeaa uniapneaa.

Vaikeassa uniapneassa oireet ovat yleensä hyvin selvät ja voivat merkittävästi häiritä henkilön unta ja päiväaikaista toimintakykyä. Vaikea uniapnea vaatii yleensä intensiivisempää hoitoa, kuten jatkuvaa ylipainehengityshoitoa eli CPAP-hoitoa.

Uniapnean hoito

Hoidon tavoitteena on yleensä vähentää unenaikaisia hengityskatkoksia ja lievittää niihin liittyviä oireita, kuten kuorsausta ja väsymystä päiväsaikaan. Hoidon valinta riippuu uniapnean vakavuudesta ja uniapneasta kärsivän henkilön terveydentilasta.

Joissakin tapauksissa uniapnea voi jopa hävitä kokonaan hoitotoimenpiteiden seurauksena, etenkin lievissä tapauksissa.

Miten uniapneaa voidaan hoitaa ja sen oireita helpottaa?

Elämäntapamuutoksen tekeminen

Painonhallinta, liikunnan lisääminen, tupakoinnin ja alkoholin vähentäminen sekä muiden unen laatua parantavien käytäntöjen noudattaminen voi auttaa hallitsemaan uniapnean oireita. Selinmakuun välttäminen on myös tehokas tapa vähentää oireilua.

Uniapneakisko ja muut ortopediset laitteet

Erityiset suukappaleet tai leukaa ja kieltä tukevat laitteet voivat auttaa pitämään hengitysteitä avoimina unen aikana. Palkittu Somnofit-S uniapneakisko toimii työntäen alaleukaa eteenpäin muutaman millimetrin, jonka ansiosta hengitystiet pysyvät auki.

Jatkuva ylipainehengityshoito eli CPAP-hoito

CPAP-laite (engl. Continuous Positive Airway Pressure) toimittaa jatkuvasti ilmaa henkilön hengitysteihin unen aikana, mikä estää hengityskatkoksia ja helpottaa hengitystä. CPAP-hoito on usein ensisijainen hoitomuoto vaikeassa uniapneassa, ja se voi olla tehokas lievemmissäkin tapauksissa. Laitteen avulla yöaikainen hengitys saadaan normalisoitua.

Rakenteellisten poikkeavuuksien korjaaminen

Joissakin tapauksissa voidaan harkita leikkausta, joka kohdistuu esimerkiksi nenän, nielun tai kurkun alueen anatomisiin poikkeavuuksiin, jotka voivat aiheuttaa uniapneaa. Monilla ihmisillä esimerkiksi kookkaat nielurisat saattavat olla ongelman syy.

Vaikka uniapnea ei välttämättä parane, asianmukaisella hoidolla ja elämäntapamuutoksilla sen oireita voidaan hallita ja elämänlaatua voidaan parantaa merkittävästi.

Nukkumisasento tärkeässä roolissa

Uniapneasta kärsivän henkilön nukkumisasennolla voi olla merkitystä uniapneaoireiden vakavuuteen. Tämä johtuu siitä, että tietyt nukkumisasennot voivat aiheuttaa tai pahentaa hengitystieongelmia, kun taas jotkut asennot auttavat pitämään hengitystiet avoimina.

Mikä nukkumisasento on paras uniapneaan?

Kylkiasento auttaa pitämään hengitystiet avoimina: Nukkuminen kyljellään voi auttaa pitämään hengitystiet avoimina ja vähentää kuorsausta ja hengityskatkoksia.

Vältä selinmakuulla nukkumista: Selinmakuulla nukkuminen voi aiheuttaa nielun ja kaulan lihasten rentoutumista, mikä puolestaan saattaa johtaa hengitystieongelmiin. Yritä välttää nukkumista selälläsi, mikäli kärsit kuorsauksesta ja/tai uniapneasta.

Kokeile kuorsaajan tyynyä: Kuorsaajan tyyny on suunniteltu ehkäisemään kuorsausta tukemalla kylkiasennossa nukkumista. Tyynyn erityinen muotoilu tukee pään anatomisesti oikeaa asentoa rentouttaen alaleuan, jolloin ylähengitystiet pysyvät avoimina.

Hoitamattoman uniapnean vaarat

Syyt huonolaatuisen unen ja päiväväsymyksen taustalla tulee aina tutkia. Unen laadun heikkenemisen lisäksi hoitamaton uniapnea voi johtaa päiväaikaisten oireiden, kuten päänsäryn, ärtyneisyyden, keskittymisvaikeuksien ja muistiongelmien, lisääntymiseen.

Hoitamattomassa uniapneassa piilee myös vakavia vaaroja. Uniapnea vaatii hoitoa, sillä hoitamaton uniapnea altistaa monille vakaville terveysongelmille, kuten sydän- ja verisuonisairauksille sekä aivoverenkiertohäiriöille. Pitkäaikainen uniapnea voi lisätä myös masennuksen, ahdistuksen ja muiden mielenterveysongelmien riskiä.

Uniapnean oireet, toteaminen ja hoito

Uniapnea on unihäiriö, jossa henkilöllä esiintyy toistuvia hengityskatkoksia unen aikana. Yleisimpiä oireita ovat äänekäs kuorsaus, väsymys päivällä, päänsärky, yölliset hengityskatkot ja unihäiriöt. Uniapnea voi lisätä riskiä monille terveysongelmille, kuten korkealle verenpaineelle, sydän- ja verisuonitaudeille, aivohalvauksille ja diabetekselle.

Uniapnean hoidossa tärkeää on tehdä elämäntapamuutos, sillä muun muassa ylipaino on uniapnealle altistava tekijä. Tämän lisäksi uniapneakisko, kuorsaajan tyyny sekä muut apuvälineet auttavat arjessa. Toisinaan tarpeen voi olla myös CPAP-laitteen käyttö öisin tai rakenteellisten vikojen korjaus kirurgisesti.

Mikäli epäilet uniapneaa, hakeudu lääkärin vastaanotolle. Voit kokeilla kotona käytettäviä apuvälineitä. Lääkärin vastaanotolla sinulle tehdään uniapneatutkimus, jolla selvitetään myös mahdollisen uniapnean vaikeustaso: lievä, keskivaikea tai vaikea uniapnea.

Lähde: Duodecim Terveyskirjasto®

Uniapnea – Oireet, toteaminen ja hoito

Mikä on uniapnea?

Mikä on lievä uniapnea?

Uniapnealle altistavat tekijät

Uniapnean oireet