Jäykkäkouristus eli tetanus on bakteerin aiheuttama tauti, joka voi olla hengenvaarallinen. Tauti vaikuttaa hermoston toimintaan aiheuttaen kivuliaita lihaskouristuksia.
Jäykkäkouristuksen aiheuttaa Clostridium tetani -bakteeri, jonka itiöitä esiintyy etenkin maaperässä ja eläinten ulosteissa. Bakteeri pääsee elimistöön useimmiten likaisen haavan tai muun ihorikon kautta. Lisäksi eläimen purema voi aiheuttaa jäykkäkouristuksen.
Jäykkäkouristusbakteerin vaikutus
Jäykkäkouristusbakteeri eli Clostridium tetani -bakteeri tuottaa keskushermostoon kulkeutuvaa myrkkyä. Taudin oireet kehittyvät yleensä vähitellen.
Kun bakteeri pääsee elimistöön, se alkaa tuottaa voimakasta hermomyrkkyä. Tämä myrkky leviää hermoston kautta ja häiritsee lihasten normaalia toimintaa. Itse bakteeri ei leviä laajasti elimistössä, vaan bakteerin tuottama myrkky saa aikaan oireet eri puolilla kehoa.
Ensimmäisiä merkkejä ovat usein niskan ja leukojen jäykistyminen, mikä voi vaikeuttaa suun avaamista ja nielemistä. Taudin edetessä lihasjäykkyys ja kivuliaat lihaskouristukset voivat levitä laajemmalle kehoon ja vaikuttaa myös raajojen toimintaan. Vakavissa tapauksissa jäykkäkouristus saattaa aiheuttaa hengitysvaikeuksia ja olla hengenvaarallinen.
Jäykkäkouristuksen oireet
- Leukojen jäykistyminen eli leukalukko
- Niskan jäykkyys
- Epäselvä puhe
- Levottomuus
- Kuume
- Päänsärky
- Kouristukset
Jäykkäkouristuksen oireet alkavat yleensä viikon kuluttua bakteeritartunnasta. Toisinaan oireet voivat alkaa vasta 2–3 viikon päästä. Tavanomaisesti ensimmäinen oire on leukojen jäykistyminen eli leukalukko. Tämä aiheuttaa myös levottomuutta ja päänsärkyä. Päivien kuluessa ja taudin edetessä jäykkähalvaus etenee muualle vartaloon.
Miten jäykkäkouristus tarttuu?
Jäykkäkouristus ei tartu ihmisestä toiseen. Tartunta syntyy siten, että ympäristöstä peräisin oleva bakteeri pääsee ihmisen elimistöön.
Bakteeri voi päästä elimistöön esimerkiksi haavan tai eläimen pureman kautta. Etenkin syvän haavan luoma hapeton tila on suotuisa paikka bakteerille. Haavan ei kuitenkaan tarvitse olla syvä tai suurikokoinen, vaan pienikin haava voi aiheuttaa riskin.
Jäykkäkouristuksen hoito
Jäykkäkouristuksen hoidossa tarvitaan tehohoitoa. Hoidon tavoitteena on ehkäistä kouristuksia ja varmistaa potilaan riittävä hapensaanti.
Taudin alkuvaiheessa kudoksiin tarttumatonta myrkkyä on mahdollista neutraloida antamalla potilaalle myrkyn vasta-ainetta eli tetanusimmunoglobuliinia. Jos myrkky on jo kiinnittynyt kudoksiin, vasta-aine ei tehoa. Tällöin taudin hoitaminen on vaikeampaa.
Jäykkäkouristuksen ennaltaehkäisy
1. Hyvä haavanhoito
2. Jäykkäkouristusrokote
Nopea, oikeaoppinen haavojen puhdistus ja jäykkäkouristusrokotuksesta huolehtiminen ovat tärkeimpiä keinoja ehkäistä tartuntaa, sillä bakteeria ei voida täysin välttää ympäristössä.
Suomessa jäykkäkouristusrokote annetaan jo lapsuudessa. Rokotuksen antama suoja ei kuitenkaan ole elinikäinen, vaan se vaatii tehosterokotuksia myös aikuisiällä.
Hyvä haavanhoito on toinen ennaltaehkäisevä keino. Kaikki haavat, erityisesti likaiset haavat, syvät haavat ja pistohaavat, tulee puhdistaa huolellisesti vedellä ja tarvittaessa saippualla. Haavan paranemista on syytä seurata ja tarpeen mukaan käydä lääkärissä.
Etenkin pihatöissä ja matkustellessa kannattaa olla tarkkana. Piha- ja puutarhatöissä saattaa syntyä haavoja, jotka ovat kosketuksissa maaperän bakteereihin. Matkustellessa lämpimissä maissa kannattaa kiertää kulkukoirat kauempaa ja hoitaa mahdolliset haavat huolellisesti.
Lisäksi on hyvä tietää, että ikääntyneillä riski sairastua on suurempi.
Jäykkäkouristus Suomessa ja ulkomailla
Jäykkäkouristus on Suomessa erittäin harvinainen tauti. Jäykkäkouristusta esiintyy kuitenkin lämpimissä kehitysmaissa – ja se matkailijan on syytä ottaa huomioon. Näissä maissa etenkin kulkukoirat voivat levittää bakteeria, mikäli koira pääsee puremaan ihmistä.
Jäykkäkouristusrokote
Jäykkäkouristusrokote kuuluu rokotusohjelmaan Suomessa. Aikuinen saa tehosterokotteen 20 vuoden välein ikävuosina 25, 45 ja 65.
Tämän jälkeen tehosterokotetta suositellaan 10 vuoden välein. Jäykkäkouristusrokotteesta voidaan kuitenkin antaa tehoste aiemmin kuin normaalien vakiovälien mukaan, jos suojan katsotaan olevan puutteellinen onnettomuuden sattuessa. Onnettomuustilanteissa voidaan antaa tehosterokote.
Tehoste annetaan, kun kyseessä on esimerkiksi:
- likainen tai syvä haava
- pistohaava
- eläimen purema
- aaperän tai lannan saastuttama haava
Lähteet:
Centers for Disease Control and Prevention. "Causes and How It Spreads."
https://www.cdc.gov/tetanus/about/causes-transmission.html
Mayo Clinic. "Tetanus - Symptoms and causes."
https://www.mayoclinic.org/diseases-conditions/tetanus/symptoms-causes/syc-20351625
National Institutes of Health. "Tetanus (Clostridium tetani Infection) - StatPearls.
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/books/NBK482484/
PLOS Pathogens. "SV2 Mediates Entry of Tetanus Neurotoxin into Central Neurons."
https://journals.plos.org/plospathogens/article?id=10.1371/journal.ppat.1001207
Journal of Neurochemistry. "Tetanus and tetanus neurotoxin: From peripheral uptake to central nervous tissue targets."
https://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/jnc.15330
World Health Organization. "Tetanus."
https://www.who.int/news-room/fact-sheets/detail/tetanus
Centers for Disease Control and Prevention. "Clinical Overview of Tetanus."
https://www.cdc.gov/tetanus/hcp/clinical-overview/index.html
CDC. "Clinical Guidance for Wound Management to Prevent Tetanus."
https://www.cdc.gov/tetanus/hcp/clinical-guidance/
Merck Manuals. "Tetanus - Infectious Diseases."
https://www.merckmanuals.com/professional/infectious-diseases/anaerobic-bacteria/tetanus