Selkäkipu - Syyt, oireet ja hoito

Selkäkipu on yleinen vaiva, joka koskettaa noin 8/10 aikuisista jossain vaiheessa elämää.

Kipu voi olla hetkellinen ohimenevä haitta tai krooninen vaiva, joka vaikuttaa merkittävästi arkeen ja elämänlaatuun. Henkilön toimintakyky heikkenee, jos selkä oireilee jatkuvasti tai kipu rajoittaa liikkumista.

Useimmiten selkäkipu on hyvänlaatuista ja itsestään paranevaa. Pitkittyessään se kuitenkin vaatii huomiota ja oikeanlaisia hoitokeinoja.

Syynä voi olla lihasjännitys, rakenteellinen muutos selkärangassa tai jopa hermojuuren ärsytys. Oikean diagnoosin avulla voidaan valita tehokkain hoito.

Tässä artikkelissa käsitellään selkäkivun syitä, oireita ja hoitokeinoja. Lisäksi käydään läpi ennaltaehkäiseviä keinoja, joiden avulla selän terveyttä voidaan ylläpitää ja kipujaksoja vähentää.

Mistä selkäkipu johtuu?

90 % selkäkivuista luokitellaan epäspesifeiksi

Suurin osa selkäkivuista ei johdu yksittäisestä selkärangan rakenteellisesta viasta, vaan ne luokitellaan epäspesifeiksi selkäkivuiksi.

Vaikka satunnainen selkäkipu voi olla kivulias ja toimintakykyä heikentävä, se ei yleensä ole merkki vakavasta sairaudesta.

Useimmat epäspesifit selkäkivut lievittyvät itsestään ja reagoivat hyvin liikuntaan, ergonomian parantamiseen ja kipua lievittäviin hoitomuotoihin.

Lähde: Selkäliitto

Lihasjännitys ja huono ergonomia

Lihasjännitys syntyy usein huonon ryhdin, yksipuolisten liikkeiden tai vääränlaisen kuormituksen seurauksena. Toimistotyö, pitkäaikainen istuminen ja vähäinen liikkuminen aiheuttavat selkälihasten heikkenemistä ja jännittymistä, mikä voi johtaa kipuun ja jäykkyyteen.

Fyysisesti raskas työ tai äkilliset liikkeet voivat puolestaan rasittaa selkää liikaa. Esimerkiksi painavien esineiden nostaminen väärällä tekniikalla tai toistuvat kiertoliikkeet voivat aiheuttaa lihasten venähdyksiä ja kiputiloja.

Huono ergonomia, kuten väärin säädetty työtuoli tai liian matala pöytä, voi pitkällä aikavälillä johtaa epätasaiseen selkäkuormitukseen.

Lihasperäisen selkäkivun hoidossa tärkeintä on kuormituksen vähentäminen, liikkuvuuden parantaminen ja tukilihasten vahvistaminen.

Kevyt liikunta, venyttely ja ergonomian parantaminen auttavat ehkäisemään lihaskipuja.

Noidannuoli eli lumbago

Noidannuoli on äkillinen, voimakas alaselkäkipu, joka syntyy yleensä lihasten tai nivelsiteiden venähdyksestä. Se voi laueta esimerkiksi raskasta esinettä nostaessa tai äkillisessä liikkeessä.

Noidannuoli paranee usein itsestään muutamassa päivässä tai viikossa. Akuutissa vaiheessa kevyt liike on suositeltavaa, sillä pitkäaikainen lepo voi jäykistää selkää entisestään. Lämpö- ja kylmähoito sekä tulehduskipulääkkeet voivat auttaa lievittämään oireita.

Lääkärin arvio on tarpeen, jos kipu jatkuu yli kaksi viikkoa, pahenee öisin tai siihen liittyy hermo-oireita, kuten tunnottomuutta tai lihasheikkoutta jaloissa.

Välilevyn pullistuma ja iskias

Välilevyt ovat selkärangan nikamien välissä olevia kimmoisia rustorakenteita, jotka toimivat ikään kuin iskunvaimentimina. Välilevyn sisällä oleva pehmeä ydin voi työntyä ulospäin ja painaa selkäydinkanavassa kulkevia hermojuuria, jolloin syntyy välilevyn pullistuma eli välilevytyrä.

Välilevyn pullistuma voi aiheuttaa paikallista selkäkipua, mutta jos pullistuma painaa iskiashermoa, kipu voi säteillä pakaroihin, reisiin ja pohkeisiin. Tätä tilannetta kutsutaan iskiasoireyhtymäksi. Oireisiin voi kuulua myös puutumista, pistelyä ja lihasheikkoutta.

Useimmat välilevyn pullistumat paranevat itsestään ajan myötä, mutta pitkäkestoisissa ja voimakkaissa oireissa voidaan tarvita fysioterapiaa, lääkitystä tai jopa leikkaushoitoa.

Nikamien kulumamuutokset ja nivelrikko

Ikääntyminen ja pitkäaikainen selän kuormitus voivat aiheuttaa nikamien välisten nivelten kulumista, mikä voi johtaa krooniseen selkäkipuun. Nivelrikko eli artroosi voi kehittyä selkärangan nikamien välisiin fasettiniveliin, jolloin ne menettävät joustavuuttaan ja alkavat aiheuttaa kipua ja jäykkyyttä.

Skolioosi on toinen selkärangan rakenteellinen muutos, jossa selkäranka kaareutuu sivusuunnassa. Tämä voi johtaa ryhdin muuttumiseen ja kipuun, erityisesti, jos kaarevuus on merkittävä. Skolioosi voi myös heikentää liikkumisvapauden ja aiheuttaa pitkäaikaisia selkäoireita, kuten lihasjännitystä ja nivelten kuormittumista.

Nivelrikkoon liittyvä kipu on usein pahimmillaan aamuisin tai pitkäaikaisen paikallaan olon jälkeen. Liikkeelle lähtö voi tuntua jäykältä, mutta kevyt liikunta yleensä helpottaa oireita.

Hoitona käytetään usein kipulääkkeitä, fysioterapiaa ja nivelten liikkuvuutta parantavia harjoitteita.

Osteoporoosi ja nikamamurtumat

Osteoporoosi eli luukato heikentää luustoa, mikä lisää nikamamurtumien riskiä erityisesti iäkkäillä ihmisillä. Osteoporoottiset nikamamurtumat voivat syntyä pienestäkin vammasta ja aiheuttaa voimakasta kipua sekä ryhdin muutoksia.

Nikamamurtumat voivat aiheuttaa pahimmillaan pysyviä asentomuutoksia, kuten kyfoosia eli kumararyhtisyyttä. Tämä voi heikentää keuhkojen toimintaa ja lisätä muiden tuki- ja liikuntaelimistön ongelmien riskiä.

Osteoporoosin ehkäisyssä tärkeintä on riittävä kalsiumin ja D-vitamiinin saanti, säännöllinen iskutusta sisältävä liikunta ja tupakoinnin välttäminen.

Tulehdukselliset sairaudet (esim. selkärankareuma)

Selkärankareuma on pitkäaikainen tulehduksellinen reumasairaus, joka aiheuttaa kipua ja jäykkyyttä erityisesti alaselässä. Oireet alkavat usein nuorella iällä ja ovat pahimmillaan aamuisin tai levossa. Liikkuminen voi helpottaa oireita, mutta hoitamattomana sairaus voi jäykistää selkärangan pysyvästi.

Muita tulehduksellisia selkäsairauksia ovat esimerkiksi nivelpsoriaasi ja reaktiivinen niveltulehdus. Tulehduksellisiin selkäkipuihin liittyy usein muita oireita, kuten silmä-, iho- tai suolisto-oireita, jotka voivat auttaa erotusdiagnostiikassa.

Hoitona käytetään tulehduskipulääkkeitä, biologisia reumalääkkeitä ja fysioterapiaa, jonka tavoitteena on säilyttää selkärangan liikkuvuus.

Harvinaiset mutta vakavat syyt

Vaikka suurin osa selkäkivuista on hyvänlaatuisia, taustalla voi joskus olla vakavampi sairaus.

• Selkäydininfektiot: Bakteerit voivat levitä selkärankaan esimerkiksi verenkierron kautta ja aiheuttaa tulehduksen. Tähän liittyy usein kuume ja voimakas, lepoon reagoimaton kipu.
• Kasvaimet: Selkärangan alueelle voi kehittyä kasvaimia, jotka painavat hermorakenteita ja aiheuttavat jatkuvaa, pahenevaa kipua.
• Cauda equina -oireyhtymä: Äkillinen tila, jossa selkäydinkanavan ahtauma painaa hermoja. Se voi aiheuttaa virtsaamisvaikeuksia, tunnottomuutta peräaukon alueella ja alaraajojen lihasheikkoutta. Tämä vaatii välitöntä leikkaushoitoa.

Vakavien selkäkipujen tunnistaminen on tärkeää, sillä nopea hoito voi estää pysyvät vauriot. Jos selkäkipuun liittyy kuumetta, laihtumista, suolen tai rakon toimintahäiriöitä tai alaraajojen heikkoutta, on hakeuduttava välittömästi lääkäriin.

Selkäkivun oireet – mitä keho yrittää kertoa?

Selkäkipu voi ilmetä monin eri tavoin riippuen sen syystä ja kivun lähteestä. Oireiden tunnistaminen auttaa selvittämään, onko kyseessä lihasperäinen vaiva, hermojuuren ärsytys vai jokin vakavampi tila. Oireiden voimakkuus, kesto ja sijainti kertovat paljon kivun luonteesta ja hoitotarpeesta.

Akuutti vs. krooninen selkäkipu

Akuutti selkäkipu kestää alle kuusi viikkoa ja johtuu usein lihasjännityksestä, venähdyksestä tai äkillisestä rasituksesta. Se voi alkaa esimerkiksi raskaan noston, nopean liikkeen tai pitkän paikallaanolon jälkeen. Useimmiten akuutti kipu paranee itsestään levolla ja kevyellä liikunnalla.

Krooninen selkäkipu kestää yli 12 viikkoa ja voi johtua rakenteellisista muutoksista, hermopinteistä tai pitkäaikaisista tulehduksellisista sairauksista. Krooninen kipu voi olla jatkuvaa tai aaltoilevaa ja vaikuttaa merkittävästi toimintakykyyn.

Paikallinen kipu vs. säteilevä kipu

Paikallinen kipu rajoittuu tietylle alueelle selässä ja liittyy usein lihasperäisiin ongelmiin, nikamien kulumamuutoksiin tai niveltulehduksiin. Se voi pahentua tietyissä asennoissa tai liikkeissä ja helpottaa levossa.

Säteilevä kipu leviää selästä muihin kehon osiin, kuten pakaroihin, reisiin tai alaraajoihin. Tämä voi viitata hermojuuren ärsytykseen, kuten iskiasoireyhtymään, jossa kipu kulkee pitkin iskiashermoa alas jalkaan asti.

Pistely, puutuminen ja lihasheikkous

Hermoperäiset kivut voivat aiheuttaa muutakin kuin pelkkää kipua. Jos hermojuuri on puristuksissa, oireina voi ilmetä:

Puutumista ja pistelyä – erityisesti alaraajoissa tai jalkaterissä.

Lihasheikkoutta – esimerkiksi varpailla tai kantapäillä käveleminen voi tuntua vaikealta, mikä voi viitata hermopinteeseen.

Heikentynyttä tuntoa tai polttavaa tunnetta tietyllä ihoalueella.

Hermopuristuksiin liittyvät oireet voivat pahentua yskimisen, aivastamisen tai äkillisten liikkeiden seurauksena.

Jos oireisiin liittyy virtsan tai ulosteen pidätyskyvyn menetys, kyseessä voi olla cauda equina -oireyhtymä, joka vaatii välitöntä hoitoa.

Milloin lääkäriin?

Tietyissä tilanteissa on hakeuduttava pikaisesti lääkärin arvioon:

• Selkäkipu on peräisin tapaturmasta tai onnettomuudesta
• Sietämätön äkillinen kipu ilman selkeää syytä
• Kipu, joka ei helpotu levossa tai pahenee öisin
• Korkea kuume ja voimakas selkäkipu (voi viitata infektioon)
• Selkäkipu yhdistettynä laihtumiseen, ruokahaluttomuuteen tai voimattomuuteen (voi viitata kasvaimeen)
• Virtsaamis- tai ulostamisvaikeudet sekä tunnottomuus peräaukon tai sukuelinten alueella
• Selkäkipu rajoittaa merkittävästi liikkumista

Itsehoito ja lääkkeettömät hoitokeinot

Useimmat selkäkivut ovat hyvänlaatuisia ja paranevat itsestään ilman lääketieteellistä hoitoa. Oikeanlaiset itsehoitokeinot voivat nopeuttaa paranemista ja vähentää kipujaksojen uusiutumista.

Liikunta ja selän vahvistaminen

Liike on lääke myös selkäkivun hoidossa. Pitkäaikainen paikallaanolo voi jäykistää selkää ja pahentaa kipua, joten kevyt liikunta on suositeltavaa jo kipuvaiheen aikana.

Selkäkivun hoidossa hyödyllisiä harjoituksia ovat:

• Kävely – parantaa verenkiertoa ja auttaa rentouttamaan selän lihaksia.
• Venyttely – lisää liikkuvuutta ja vähentää lihasjännitystä.
• Lihaskuntoharjoittelu – tukee selkärankaa ja ehkäisee uusiutuvia kipuja.

Liian raskasta liikuntaa kannattaa kuitenkin välttää akuutissa kipuvaiheessa. Erityisesti äkilliset kiertoliikkeet, voimakkaat ponnistukset tai raskaan voimatreenit voivat pahentaa oireita.

Lämpö- ja kylmähoito

Lämpö- ja kylmähoidot ovat helppoja ja tehokkaita keinoja lievittää selkäkipua kotona.

Lämpöhoito (esim. lämmin suihku, lämpötyyny) rentouttaa lihaksia ja parantaa verenkiertoa. Sopii erityisesti lihasjännityksestä johtuvaan kipuun.

Kylmähoito (esim. jääpussi, kylmägeeli) vähentää tulehdusta ja turvotusta. Hyödyllinen esimerkiksi venähdysten tai iskiaskivun hoidossa.

Kylmää ei kuitenkaan tule käyttää suoraan paljaalle iholle, vaan väliin kannattaa laittaa ohut kangas paleltumien välttämiseksi.

Oikeat työasennot ja ergonomia

Huono työergonomia on yksi suurimmista selkäkivun aiheuttajista. Pitkäaikainen istuminen, huono ryhti ja vääränlaiset nostotekniikat voivat rasittaa selkärankaa ja johtaa kipuihin.

Ergonomian parantamiseksi kannattaa huomioida:

Työtuolin ja pöydän korkeus: selän tulee olla suorassa ja jalat tukevasti lattialla.

Näytön sijainti: Katseen tulisi olla suoraan eteenpäin, jotta niska ja yläselkä eivät kuormitu.

Tauot ja asennon vaihtaminen: 30–60 minuutin välein kannattaa nousta ylös ja tehdä kevyitä liikkeitä.

Nostotekniikka: nosta jaloilla, ei selällä. Pidä selkä suorassa nostaessasi raskaita esineitä – Älä päästä selkää “kysymysmerkille”.

Lääkkeellinen hoito ja ammattilaisten tarjoamat ratkaisut

Jos itsehoito ei riitä lievittämään selkäkipua, lääkkeelliset hoitokeinot ja ammattilaisten tarjoamat hoidot voivat auttaa kivun hallinnassa ja toimintakyvyn palauttamisessa.

Kipulääkkeet: milloin ja mitä?

Lääkkeiden käyttö on yleensä tilapäinen apukeino selkäkivun hoidossa. Yleisimmät vaihtoehdot ovat:

• Tulehduskipulääkkeet kuten ibuprofeeni vähentävät kipua ja tulehdusta.
• Parasetamoli voi lievittää kipua, mutta ei vähennä tulehdusta.
• Lihasrelaksantit saattavat auttaa lihaskramppien yhteydessä, mutta niiden käyttö on suositeltavaa vain lyhytaikaisesti ja lääkärin määräyksestä.
• Opioidit, kuten kodeiini tai tramadoli, ovat viimeinen vaihtoehto vaikeaan akuuttiin kipuun. Näiden, lääkärin reseptillä määräämien lääkkeiden pitkäaikainen käyttö ei ole suositeltavaa riippuvuusriskin vuoksi.

Lääkkeiden käytössä on tärkeää noudattaa annostusohjeita ja keskustella lääkärin kanssa, jos kipu jatkuu pitkään tai vaatii vahvoja kipulääkkeitä.

Fysioterapia ja selän kuntoutus

Fysioterapia on yksi tehokkaimmista keinoista selkäkivun pitkäaikaiseen hallintaan. Yksilöllisesti suunnitellut harjoitteet parantavat liikkuvuutta, vahvistavat tukilihaksia ja auttavat palauttamaan normaalin toimintakyvyn.

Fysioterapeutti voi ohjata:

• Selän liikkuvuusharjoituksia
• Vahvistavia lihasharjoituksia keskivartalon tueksi
• Hermokudoksen mobilisointia, jos kipu liittyy hermopinteisiin
• Ergonomia- ja kehonhallintaharjoituksia työasentojen parantamiseksi

Säännöllinen harjoittelu on tärkeää, jotta fysioterapian hyödyt säilyvät pitkällä aikavälillä.

Manipulaatio- ja käsittelyhoidot

Selän manuaalinen käsittely, kuten kiropraktiikka ja osteopatia, voi joissain tapauksissa lievittää kipua. Manipulaatiohoito voi auttaa palauttamaan nivelten liikkuvuutta ja vähentämään lihasjännitystä, mutta sen tehosta on ristiriitaista tutkimusnäyttöä.

Hieronta voi olla hyödyllinen tukihoito, erityisesti lihasperäiseen kipuun. Se rentouttaa lihaksia ja voi parantaa verenkiertoa, mutta sen vaikutus pitkäaikaisen selkäkivun hoidossa on rajallinen.

Leikkaushoito – milloin se on tarpeen?

Suurin osa selkäkivuista ei vaadi leikkaushoitoa, mutta tietyissä tapauksissa kirurginen toimenpide voi olla tarpeen.

Leikkausta harkitaan, jos:

• Kipu on voimakasta ja jatkuu yli 3–6 kuukautta huolimatta asianmukaisesta hoidosta.
• Välilevyn pullistuma aiheuttaa voimakkaita hermo-oireita, kuten jalkojen heikkoutta tai virtsarakon/suolen hallinnan menetystä.
• Selkäydinkanavan ahtauma heikentää merkittävästi liikkumiskykyä.

Yleisimpiä selkäleikkauksia ovat välilevyn pullistuman poistaminen, selkäydinkanavan ahtauman kirurginen avarrus ja nikamien luudutusleikkaus vakavissa rappeumamuutoksissa.

Leikkauksen jälkeen kuntoutus on keskeinen osa toipumisprosessia, ja fysioterapia auttaa palauttamaan selän toimintakyvyn.

Selkäkivun ennaltaehkäisy

Selkäkipu on usein ehkäistävissä oikeanlaisten elämäntapojen ja kehonhuollon avulla. Tuki- ja liikuntaelimistön hyvinvointi riippuu monista tekijöistä, kuten liikunnasta, työasennoista ja yleisestä terveydentilasta.

Liikunnan ja lihaskunnon merkitys

Vahva ja liikkuva selkä kestää paremmin kuormitusta ja palautuu nopeammin rasituksesta.

• Liikunta ehkäisee selkäkipuja monella tavalla:
• Keskivartalon lihasten vahvistaminen tukee selkärankaa ja vähentää nikamien kuormitusta.
• Liikkuvuusharjoittelu lisää nivelten joustavuutta ja ehkäisee lihasjännitystä.
• Kestävyyslajit, kuten kävely, uinti ja pyöräily, edistävät verenkiertoa ja aineenvaihduntaa selkäalueella.
• Istumatyötä tekevien kannattaa aktivoida selkää päivän mittaan venyttelemällä ja tauottamalla istumista.

Terveelliset elämäntavat: painonhallinta ja tupakoinnin lopettaminen

Ylipaino kuormittaa selkärankaa ja lisää välilevyihin kohdistuvaa painetta, mikä voi lisätä selkäkipujen riskiä. Tasapainoinen ruokavalio ja säännöllinen liikunta auttavat hallitsemaan painoa ja tukemaan luuston ja lihasten terveyttä.

Tupakointi voi heikentää selän verenkiertoa ja hidastaa kudosten paranemista, mikä voi lisätä kroonisen selkäkivun riskiä. Tupakoinnin lopettaminen voi parantaa selkärangan aineenvaihduntaa ja vähentää kivun uusiutumista.

Yhteenveto – Selkäkipu pähkinänkuoressa

Selkäkipu on yleinen, mutta useimmiten hyvänlaatuinen vaiva. Suurin osa selkäkivuista johtuu lihasjännityksestä, välilevyjen rappeumasta tai huonosta ergonomiasta. Vaikka kivun syy ei aina ole tarkasti määriteltävissä, tehokkaat hoitokeinot voivat nopeuttaa paranemista ja ehkäistä uusiutuvia kipujaksoja.

Itsehoidossa keskeistä on aktiivisuus – kevyt liikunta, venyttely ja ergonomian parantaminen auttavat selän hyvinvointia. Tarvittaessa tulehduskipulääkkeet ja lämpö- tai kylmähoito voivat lievittää oireita. Pitkittyneissä tai toistuvissa selkäkivuissa fysioterapia ja yksilöllisesti suunnitellut harjoitteet voivat parantaa toimintakykyä.

Leikkaushoitoa tarvitaan harvoin, mutta tietyissä tapauksissa, kuten hermojuuren voimakkaan puristuksen tai rakenteellisten ongelmien yhteydessä, se voi olla tarpeellinen.

Selkäkipua voi ennaltaehkäistä vahvistamalla tukilihaksia, noudattamalla terveellisiä elämäntapoja ja kiinnittämällä huomiota työasentoihin ja nostotekniikkaan. Säännöllinen liikkuminen ja kehonhuolto auttavat ylläpitämään selän hyvinvointia läpi elämän.

Jos selkäkipuun liittyy hermostollisia oireita, virtsaamisvaikeuksia tai painonlaskua, on syytä hakeutua nopeasti lääkäriin.