2-tyypin diabetes on salakavala riskitekijä

Moni sairastaa tietämättään kakkostyypin diabetesta. Tämä johtuu siitä, että 2-tyypin diabetes on usein etenkin alkuun oireeton. Kun oireet ilmaantuvat, verensokeri on ollut koholla jopa vuosien ajan.

Suomalaisista diabetesta sairastavista noin 80-85 % sairastaa kakkostyypin diabetesta. Tämän vuoksi jokaisen on tärkeää olla tietoinen kakkostyypin diabeteksesta sekä sen riskitekijöistä. Seuraavaksi asiantuntijamme kertoo sinulle lisää.

Mikä on kakkostyypin diabetes?

Kakkostyypin eli 2-tyypin diabetes on krooninen aineenvaihduntasairaus. Kakkostyypin diabeteksessa veren glukoosipitoisuus eli verensokeri on pysyvästi koholla. Ongelmana on insuliinin toiminta. Insuliini on haiman tuottama hormoni, jonka tehtävänä on siirtää sokeri verestä soluihin. Kun insuliini ei toimi normaalisti, sokeri jää vereen ja verensokeri nousee.

Kakkostyypin diabetes kehittyy yleensä hitaasti vuosien aikana. Aluksi verensokeri on hieman koholla eli kyseessä on esidiabetes. Ilman hoitoa syntyy diabetes.

Kakkostyypin diabeteksen oireet

• lisääntynyt jano
• lisääntynyt virtsaaminen
• näön heikentyminen
• väsymys
• masennus
• ärtyneisyys
• jalkasäryt
• tulehdusherkkyys

Yleisimpiä oireita ovat lisääntynyt jano ja virtsaaminen. Tämä johtuu siitä, että elimistö yrittää poistaa ylimääräistä sokeria virtsan mukana. Lisäksi väsymys on tavanomainen oire, koska solut eivät saa energiaa normaalisti käyttöönsä. Näön sumentuminen tapahtuu yleensä tilapäisesti verensokerin vaihteluiden vuoksi. Myös muita oireita saattaa esiintyä.

Kakkostyypin diabeteksen oireet ovat usein lieviä tai puuttuvat kokonaan sairauden alkuvaiheessa. Siksi moni sairastaa diabetesta tietämättään. Mikäli oireita ei ole, kannattaa kuitenkin ottaa selvää verensokeriarvoista. Katso verensokerin viitearvot.

Tyypin 1 ja tyypin 2 diabetes

Diabetes voi olla tyypin 1 tai tyypin 2 diabetes. Ensimmäisen tyypin diabeteksessa elimistö ei pysty tuottamaan insuliinia. Kakkostyypin diabeteksessa elimistö ei pysty käyttämään insuliinia tehokkaasti. Tyypin 2 diabetes tunnetaan myös nimellä aikuisiän diabetes, sillä se alkaa tavallisimmin vasta aikuisena.

Miksi 2-tyypin diabetes on salakavala riskitekijä?

2-tyypin diabetes on salakavala riskitekijä siksi, että:

• se kehittyy usein huomaamatta,
• voi olla oireeton pitkään,
• ja aiheuttaa vakavia terveysriskejä.

Kakkostyypin diabetes etenee usein hitaasti. Verensokeri voi olla koholla vuosia ilman selkeitä oireita. Tämän vuoksi moni ei tiedä sairastavansa diabetesta. Vuosien kuluessa korkea verensokeri kuitenkin kuormittaa elimistöä ja vahingoittaa verisuonia sekä elimiä. Kakkostyypin diabetes altistaa esimerkiksi sydän- ja verisuonitaudeille.

Mitä haittaa 2-tyypin diabeteksesta on?

Kakkostyypin diabetes aiheuttaa vakavia terveysriskejä, koska korkea verensokeri kuormittaa verisuonia, hermostoa ja sisäelimiä.

Kakkostyypin diabeteksesta saattaa hoitamattomana seurata esimerkiksi sydän- ja verisuonisairauksia, kuten sydäninfarkti, aivohalvaus tai valtimoiden kovettuminen eli ateroskleroosi.

Lisäksi diabetes saattaa vahingoittaa munuaisia – tästä voi seurata esimerkiksi munuaisten vajaatoiminta. Näön heikentyminen ja hermoston vaurioituminen (jalkojen tai käsien pistely tai puutuminen) ovat myös mahdollisia haittoja. Ihon ja limakalvojen tulehdukset ovat yleisempiä. Haavojen paraneminen saattaa olla huomattavasti hitaampaa kuin normaalisti.

2-tyypin diabetes lisää riskiä monille vakaville ja pitkäaikaisille sairauksille. Tämän vuoksi sairauden tunnistaminen ajoissa voi mahdollistaa paremman ja pidemmän eliniän.

2-tyypin diabeteksen syyt

Kakkostyypin diabeteksen syyt liittyvät elimistön insuliinin toimintaan. Elimistön kyky käyttää insuliinia heikkenee ja ajan myötä myös insuliinin tuotanto vähenee.

Puhutaan insuliiniresistenssistä. Insuliiniresistenssi aiheuttaa sen, että haima joutuu tuottamaan yhä enemmän insuliinia pitääkseen verensokerin tasaisena. Pitkällä aikavälillä haima kuitenkin väsyy eikä pysty enää vastaamaan tarpeeseen.

2-tyypin diabeteksen riskitekijät

• perinnöllinen alttius
• vähäinen liikunta
• stressi
• ylipaino
• ruokavalio
• ikääntyminen
• kohonnut verenpaine
• raskausdiabetes
• uniapnea
• valtimosairaus
• runsas alkoholinkäyttö
• tupakointi tai nuuskan käyttö

Perinnöllinen alttius

Perinnöllinen alttius on merkittävä riskitekijä 2-tyypin diabeteksen syntymiselle. Jos lähisuvussa esiintyy kakkostyypin diabetesta, riski sairastua on selvästi suurempi. Sairaus kuitenkin kehittyy yleensä perimän ja elintapojen yhteisvaikutuksena.

Huonot elämäntavat

Ylipaino ja etenkin keskivartalolle kertyvä rasva heikentää insuliinin toimintaa. Vähäinen liikunta ja huonot elämäntavat ovat merkittävä riskitekijä 2-tyypin diabetekselle.

Runsaasti energiaa, sokeria ja kovaa rasvaa sisältävä ruokavalio on riskitekijä. Huonon ruokavalion lisäksi myös ikääntyminen lisää riskiä kakkostyypin diabetekselle, koska insuliiniherkkyys heikkenee luonnostaan ikääntymisen myötä.

Runsas alkoholinkäyttö kuormittaa maksaa, joka on keskeinen elin verensokerin säätelyssä. Tupakointi ja nuuskan käyttö lisäävät elimistön matala-asteista tulehdusta ja heikentävät verisuonten toimintaa. Näin ne altistavat kakkostyypin diabetekselle.

Sairaudet ja lääkkeet

Jotkin sairaudet ja elimistön epätasapainotilat, kuten raskausdiabetes, uniapnea, valtimosairaudet ja pitkäaikainen stressi voivat edistää kakkostyypin diabeteksen syntymistä.

Myös osa lääkkeistä saattaa toimia samalla tavalla. Lisäksi kohonnut verenpaine pahentaa insuliiniresistenssiä ja yhdessä muiden riskitekijöiden kanssa tekee verensokerin hallinnasta vaikeampaa, mikä altistaa 2-tyypin diabetekselle.

Tunnista kakkostyypin diabetes

Kakkostyypin diabetes voidaan tunnistaa sekä oireiden että verikokeiden avulla, mutta 2-tyypin diabetes on usein salakavala, eli se voi edetä pitkään ilman oireita.

Usein ensimmäisiä merkkejä ovat väsymys, lisääntynyt jano ja virtsaaminen sekä näön sumentuminen. Toistuvat infektiot, hidas haavojen paraneminen sekä pistely tai puutuminen käsissä tai jaloissa voivat myös viitata kohonneeseen verensokeriin.

Varma tapa tunnistaa 2-tyypin diabetes on verikokeet. Paastoverensokeri, pitkäaikainen verensokeri (HbA1c) ja tarpeen mukaan sokerirasituskoe ovat tärkeitä tutkimuksia.

Säännöllinen seuranta on tärkeää erityisesti silloin, kun henkilöllä on ylipainoa tai keskivartalolihavuutta, perinnöllinen alttius tai muita riskitekijöitä.

Lähteet: Käypähoito, Diabetesliitto, Terveyskirjasto