Tässä artikkelissa käsitellään [piilota]
Borrelioosi on yleisin punkin levittämä bakteeri-infektio. Sen esiintyvyys on ollut kasvussa ilmaston lämmetessä ja puutiaisten levitessä yhä laajemmalle alueelle Suomessa.
Borrelioosi (myös Lymen tauti) voi aiheuttaa monimuotoisia oireita, jotka vaihtelevat lievistä iho-oireista vakaviin hermoston, nivelten tai sydämen toimintahäiriöihin.
Oikea-aikainen tunnistaminen ja hoito ovat ratkaisevassa roolissa taudin etenemisen ehkäisyssä. Punkin pureman jälkeen oireiden seuraaminen ja tarvittaessa lääkärin konsultointi voivat ehkäistä vakavat komplikaatiot.
Tässä artikkelissa käsitellään borrelioosin eri vaiheet, tunnusmerkit ja testausmenetelmät sekä vinkkejä borrelioosin hoitoon ja tartunnalta suojautumiseen.
Keskeistä:
- Borrelioosi on puutiaisen levittämä bakteeri-infektio
- Noin viidesosa suomalaisista puutiaisista kantaa borreliabakteeria.
- Yli 5 cm:n kokoinen, laajeneva ihopunoitus noin viikon kuluttua puremasta on yleinen merkki borrelioosista.
- Antibioottihoito varhaisessa vaiheessa parantaa lähes aina infektion kokonaan.
- Tartunnan riskiä voi vähentää pukeutumalla suojaavasti, tarkistamalla ihon päivittäin ja poistamalla punkin nopeasti.
Mikä on borrelioosi?
Borrelioosi, tunnetaan myös nimellä Lymen tauti, on puutiaisen levittämä bakteeri-infektio, jonka aiheuttaa Borrelia burgdorferi -bakteeri.
Suomessa tauti on yleinen erityisesti keväästä syksyyn, jolloin punkit ovat aktiivisia. Arviolta noin 5–20 % puutiaisista kantaa borrelia-bakteeria.
Tartunta tapahtuu, kun puutiainen puree ihmistä ja on kiinnittyneenä ihoon vähintään 12–24 tuntia.
Purema saattaa jäädä huomaamatta, sillä puutiaisen syljessä on puuduttavia aineita, jotka estävät kutinan tai kivun syntymistä.
Borrelioosin oireet ja vaiheet
Yksi borrelioosin varhaisimmista ja tunnistettavimmista merkeistä on erythema migrans, eli rengasmainen, laajeneva punoitus punkin pureman kohdalla.
Rengas on borrelioosin merkittävin iho-oire, ja sen esiintyminen riittää useimmiten diagnoosin tekemiseen ilman laboratoriokokeita.
Miltä borrelioosi näyttää?
Tyypillinen borrelioosirengas:
- Ilmenee 3–30 päivän kuluessa puremasta
- On laajeneva, pyöreä tai soikea punoitus, jonka keskiosa voi vaaleta
- Yleensä ei kutise eikä ole kivulias, mutta voi tuntua lämpimältä
- Kasvaa usein yli 5 cm:n kokoiseksi
Vaikka renkaanmuotoinen punoitus on borrelioosille tyypillinen, kaikki eivät saa sitä. Arviolta noin 30 % tartunnan saaneista ei havaitse iho-oireita lainkaan.
Leviämisvaihe
Jos borrelioosia ei havaita tai hoideta varhaisessa vaiheessa, tauti voi levitä verenkierron mukana muihin elimiin. Tämä tapahtuu yleensä viikkojen tai kuukausien kuluessa.
Tässä vaiheessa voi esiintyä:
- Päänsärky, niskajäykkyys, kasvohermohalvaus
- Puutumiset, pistely, hermokivut
- Yksittäisten tai useiden nivelten turvotus ja kipu
- Harvinaisissa tapauksissa sydänoireita, kuten rytmihäiriöitä tai sydämen johtumishäiriöitä (AV-blokki)
Myöhäisvaiheen borrelioosi
Hoitamaton tai kroonistunut borrelioosi voi aiheuttaa kuukausien tai jopa vuosien jälkeen vakavia oireita:
- Pitkittyneet niveltulehdukset
- Kognitiiviset häiriöt: keskittymisvaikeudet, muistin heikentyminen
- Pysyvät hermoston vauriot (hyvin harvinaista)
Pitkittyneet oireet voivat edellyttää tarkempia tutkimuksia ja mahdollisesti pidempikestoista hoitoa.
Harvinaisemmat iho-oireet
Myöhäisvaiheessa borrelioosi voi aiheuttaa myös harvinaisia iho-oireita, kuten:
- Borrelioosilymfosyyttooma: sinertävä, kiinteä ihomuutos (yleensä korvanlehdessä tai nännissä)
- Atrofinen akrodermatiitti: ihon ohentuminen ja sinertävyys, usein raajoissa (pitkälle edennyt tauti)
Näitä oireita esiintyy kuitenkin harvoin Suomessa, ja ne liittyvät usein hoitamattomaan tai krooniseen borrelioosiin.
Bakteeria kantava punkki puri – mitä tapahtuu elimistössä?
Punkin eli puutiaisen purema itsessään ei aina tarkoita tartuntaa. Borrelioosi voi siirtyä ihmiseen vain, jos punkki kantaa Borrelia burgdorferi -bakteeria ja ehtii siirtää sen elimistöön ennen poistamistaan.
Borrelioosin tarttuminen
Borrelia-bakteeri sijaitsee punkin suolistossa ja siirtyy sen syljen välityksellä ihmiseen. Puremakohta toimii siis porttina infektiolle. Tartunnan alkuvaiheessa bakteerit pysyttelevät usein ihossa, josta ne voivat myöhemmin levitä muihin kudoksiin.
Borrelioosi ei tartu ihmisestä toiseen, eikä sitä voi saada eläimistä muuten kuin puutiaisen välityksellä. Vastoin yleisiä harhaluuloja tautia ei voi saada esimerkiksi saunasta, uimisesta tai hyttysen pistosta.
Borrelioosin leviäminen elimistössä
Kun bakteeri pääsee elimistöön, se voi ensin paikallistua ihoon, ja myöhemmin levitä veren tai imunesteen mukana eri kudoksiin: niveliin, hermostoon tai sydämeen.
Taudin kulku voi vaihdella suuresti henkilöstä toiseen: osalle riittää lyhyt antibioottihoito, kun taas toisilla voi esiintyä pitkittyneitä tai uusiutuvia oireita hoidon jälkeen.
Tunnista riskitilanteet
Tartunnan todennäköisyyteen vaikuttavat:
- Pureman kesto: mitä pidempään punkki on kiinni, sitä suurempi tartuntariski
- Punkin poistotapa: oikeaoppinen ja nopea poisto vähentää riskiä
- Alueellinen borrelioosiriski: tietyillä alueilla, kuten Ahvenanmaalla ja rannikkoseuduilla, puutiaisten borreliapitoisuus on korkeampi
Miten borrelioosi todetaan?
Borrelioosin diagnosointi perustuu ennen kaikkea oirekuvaan ja potilaan esitietoihin. Jos iholla esiintyy tyypillinen erythema migrans -ihottuma ja tiedossa on punkin purema, diagnoosi voidaan tehdä ilman laboratoriotutkimuksia.
Milloin tarvitaan laboratoriotutkimuksia?
Jos ihottumaa ei esiinny tai oireet ovat epämääräisiä, lääkäri voi ohjata laboratoriotesteihin. Testit ovat hyödyllisiä erityisesti silloin, kun epäillään taudin levinneen hermostoon, niveliin tai sydämeen.
Borrelioosin testitulokset voivat olla positiivisia myös aiemmin sairastetuista infektioista, sillä vasta-aineet voivat jäädä elimistöön vuosiksi.
Toisaalta alkuvaiheen borrelioosissa testit voivat olla vielä negatiivisia. Siksi laboratoriotuloksia tulee aina tulkita yhdessä kliinisen arvion kanssa.
Borrelioosin hoito ja antibioottihoidon kesto
Borrelioosi on bakteeri-infektio, joten sen ensisijainen hoito on antibiootti. Oikea-aikaisesti aloitettu kuuri parantaa valtaosan potilaista täysin. Hoitomenetelmä ja kesto riippuvat taudin vaiheesta ja oirekuvasta.
Varhaisvaiheen hoito
Kun borrelioosi todetaan varhaisessa vaiheessa, suun kautta otettava antibioottihoito riittää useimmissa tapauksissa.
Tyypillinen hoitokuuri kestää 10–21 päivää, ja oireet alkavat helpottaa usein jo muutaman päivän sisällä hoidon aloittamisesta.
Levinnyt tai myöhäisvaiheen borrelioosi
Kun tauti on edennyt esimerkiksi hermostoon (neuroborrelioosi), niveliin tai sydämeen, hoito vaatii usein:
-
Pidempikestoisen antibioottikuurin (3–4 viikkoa)
-
Tarvittaessa suonensisäisen antibioottihoidon, kuten keftriaksonin, erityisesti sairaalahoitoa vaativissa tilanteissa
Pitkittyneet oireet
Osa borrelioosia sairastaneista kokee oireiden jatkuvan tai uusiutuvan, vaikka varsinainen antibioottihoito olisi suoritettu loppuun. Tällöin saatetaan puhua kroonisesta borrelioosista tai niin sanotusta Post Lyme -oireyhtymästä.
Oireita voivat olla esimerkiksi:
- Pitkittynyt väsymys
- Lihas- ja nivelkivut
- Hermostolliset oireet, kuten muistivaikeudet tai pistely
- Yleinen huonovointisuus
Osa asiantuntijoista katsoo, että kyse on immuunijärjestelmän reaktioista aiempaan infektioon, osa puolestaan pitää mahdollisena, että bakteeri voi jatkaa elimistössä aktiivisena.
Pitkittyneissä tapauksissa hoitokeinot vaihtelevat, ja antibioottihoitoa voidaan harkita yksilöllisesti oirekuvan perusteella.
Hoitovaste ja ennuste
Valtaosa potilaista paranee täysin. Mitä varhaisemmassa vaiheessa hoito aloitetaan, sitä todennäköisemmin komplikaatioilta vältytään. Myöhäisvaiheen borrelioosissa toipuminen voi viedä viikkoja tai kuukausia, mutta pysyvät vauriot ovat harvinaisia oikealla hoidolla.
Borrelioosin ehkäisy – näin suojaudut punkkien levittämältä taudilta
Borrelioosiin ei ole rokotetta, joten tehokkain keino välttää tauti on ennaltaehkäisy. Punkin puremalta suojautuminen on erityisen tärkeää keväästä syksyyn, kun puutiaiset ovat aktiivisimmillaan.
Näin suojaat itsesi luonnossa:
- Pukeudu pitkähihaisiin ja -lahkeisiin vaatteisiin. Vaalea väri helpottaa punkkien huomaamista.
- Laita housunlahkeet sukkien tai saappaiden sisään. Näin punkit eivät pääse iholle vaatteiden alta.
- Vältä korkeaa heinikkoa ja tiheää kasvillisuutta. Punkit viihtyvät kosteissa ja varjoisissa ympäristöissä.
Punkkitarkastus: pieni vaiva, suuri hyöty
Punkki voi kiinnittyä huomaamatta. Siksi on tärkeää:
- Tutkia iho ja hiustyvi heti ulkoilun jälkeen. Erityisesti kainalot, polvitaipeet, nivuset ja korvan taustat.
- Poistaa punkki heti. Tartuntariski kasvaa, mitä kauemmin punkki on kiinni ihossa. Poisto kannattaa tehdä pinseteillä suoraan ihosta nostamalla – ei pyörittämällä.
Punkin pureman jälkeen:
Tarkkaile puremakohtaa 30 päivän ajan. Jos alueelle ilmestyy laajeneva punoitus, hakeudu lääkäriin. Purema itsessään ei vaadi antibiootteja. Hoitoa tarvitaan vain, jos ilmenee borrelioosiin viittaavia oireita.
Yhteenveto
Borrelioosi on yleinen ja usein hyvin hoidettavissa oleva tauti, kunhan se tunnistetaan ajoissa. Tyypillinen merkki on laajeneva rengasmainen punoitus puremakohdassa, mutta myös flunssaoireet, nivelkipu ja hermosto-oireet voivat viitata infektioon.
Diagnoosi perustuu ensisijaisesti oireisiin, ja hoito toteutetaan antibiooteilla, jotka tehoavat valtaosaan tapauksista hyvin.
Tärkeintä on kuitenkin ennaltaehkäisy. Oikeanlainen pukeutuminen, punkkikarkotteet, ihon säännöllinen tarkistus ja nopea punkin poisto voivat ehkäistä borrelioosin kokonaan.
Jos purema tapahtuu, ei ole syytä paniikkiin, mutta tilannetta kannattaa seurata tarkasti ja hakeutua hoitoon tarvittaessa.
Lähteet:
Duodecim Terveyskirjasto. (2023). Borrelioosi eli Lymen tauti
Harvard Health Publishing. (2024). Lyme Disease Prevention and Action
Suomen Lyme Borrelioosi ry. Krooninen borrelioosi