Lähes jokainen kokee elämänsä aikana jossain vaiheessa päänsärkyä. Särky voi olla hetkellinen ja harmiton tai toistuva, jopa arkista toimintakykyä heikentävä oire.
Päänsärky ei ole sairaus itsessään, vaan oire, jonka taustalla voi olla hyvin erilaisia syitä. Usein syy löytyy niskasta, unenpuutteesta, elämäntavoista tai jopa purennasta. Päänsäryn hoitoon vaikuttaa olennaisesti se, mikä kipua aiheuttaa.
Tässä artikkelissa pureudutaan päänsäryn yleisimpiin aiheuttajiin, tunnusomaisiin oireisiin eri kiputyypeissä sekä tehokkaisiin hoitokeinoihin – niin itsehoidon, apteekkituotteiden kuin lääkärin avun näkökulmasta.
Keskeistä:
- Päänsärky on yleensä harmitonta ja menee ohi itsehoidolla
- Kroonisen päänsäryn taustalla on yleensä jokin sairaus tai muu terveysongelma
- Päänsärkyä hoidetaan yleensä apteekin itsehoitolääkkeillä
- Poikkeuksellisen voimakas tai useamman päivän jatkuva pääkipu on syy kääntyä lääkärin puoleen
Päänsäryn hoito
Päänsäryn hoito riippuu kivun syystä, voimakkuudesta ja toistuvuudesta. Satunnaista särkyä voi hoitaa itse, kun taas toistuva tai vaikeaoireinen päänsärky vaatii usein lääkärin arvion ja tarkemman diagnoosin.
Itsehoitolääkkeet – milloin ja miten?
Apteekista saatavat itsehoitolääkkeet sopivat hyvin satunnaisen päänsäryn ja lievän migreenin hoitoon.
- Parasetamoli: hellä vatsalle, sopii myös herkemmille käyttäjille
- Ibuprofeeni ja muut tulehduskipulääkkeet: tehokkaita erityisesti tulehdusperäiseen särkyyn
- Yhdistelmävalmisteet: esimerkiksi kofeiinia ja parasetamolia sisältävät valmisteet voivat tehostaa vaikutusta migreenissä
Tärkeää: Liiallinen lääkkeiden käyttö voi johtaa särkylääkepäänsärkyyn, jossa kipu muuttuu krooniseksi ja pahenee lääkkeen vaikutuksen lakattua.
Lääkkeettömät hoitokeinot
Lievemmissä tapauksissa lääkkeetön hoito voi olla yhtä tehokas kuin kipulääke. Hyväksi havaittuja menetelmiä ovat:
- Kylmä- tai lämpöpakkaus niska-hartiaseudulle tai otsalle
- Rentoutuminen ja rauhoittuminen hiljaisessa ja pimeässä tilassa
- Kevyt liikunta, kuten kävely tai jooga
- Nesteytys – nestehukka voi pahentaa särkyä
- Tauotus ruututyössä ja ergonomian tarkistus
Lääkärin määräämät hoidot
Jos itsehoito ei riitä tai kohtaukset toistuvat säännöllisesti, voi olla tarpeen keskustella lääkärin kanssa. Migreeniin on olemassa reseptilääkkeitä, kuten triptaaneja, joita käytetään kohtaushoitona. Toistuva migreeni voi vaatia myös estolääkityksen, jonka tavoitteena on vähentää kohtausten tiheyttä ja voimakkuutta.
Mistä päänsärky johtuu?
Päänsärky syntyy, kun kipua aistivat rakenteet päässä tai sen lähialueilla ärtyvät. Vaikka aivot eivät itse tunne kipua, niitä ympäröivät verisuonet, lihakset, hermot, limakalvot ja kudokset voivat kaikki toimia kivun lähteenä.
Satunnaiset ja ohimenevät syyt
Päänsärky voi liittyä elimistön hetkellisiin muutoksiin.
Mahdollisia pääkivun laukaisijoita ovat:
- Äkillinen stressi tai jännittävä tilanne
- Univaje tai liian pitkät yöunet
- Nestehukka, erityisesti helteellä tai liikunnan jälkeen
- Verensokerin lasku, jos ruokailuvälit venyvät
- Hormonivaihtelut, kuten kuukautiskierron muutokset
- Kofeiinin liiallinen käyttö (tai puute)
- Alkoholi, erityisesti punaviini tai väkevät juomat
Niska-hartiaseudun lihasjännitys
Niska- ja hartialihasten jännitys on yksi yleisimmistä päänsäryn aiheuttajista. Pitkäaikainen istuminen, huono työergonomia, näyttöpäätetyö ja jopa stressi saavat niska-hartiaseudun lihakset kiristymään, mikä voi heijastua kipuna takaraivolle, ohimoille tai otsalle.
Hyvä työasento, säännöllinen tauottaminen, venyttely ja niskan lihasten vahvistaminen ovat tehokkaita keinoja lihasperäisen päänsäryn ehkäisyyn ja hoitoon.
Jännityspäänsärky
Jännityspäänsärky on yleinen päänsäryn muoto. Siihen liittyvä kipu on yleensä molemminpuolista, tasaista ja puristavaa. Särky tuntuu usein ohimoilla, otsassa tai takaraivolla, ja se voi pahentua iltaa kohden.
Purentaongelmat ja leukanivelen kuormitus
Purentahäiriöt ja leukojen alueen jännitystilat voivat aiheuttaa päänsärkyä etenkin ohimoilla, otsalla ja joskus myös takaraivolla. Yöllinen hampaiden narskuttelu eli bruksismi kuormittaa leukaniveliä ja puremalihaksia, mikä voi säteillä kipuna kasvojen, pään ja niskan alueelle.
Leuan alueen epätasapaino voi johtaa jatkuvaan lihasjännitykseen, jota keho pyrkii kompensoimaan niskan ja kallonpohjan lihaksilla. Tällöin kipu voi muistuttaa jännityspäänsärkyä tai sekoittua niskaperäiseen särkyyn.
Näköhäiriöt ja silmien rasitus
Korjaamaton tai muuttunut taittovirhe voi aiheuttaa silmien rasittumista ja sitä kautta otsan tai ohimoiden alueelle kohdistuvaa päänsärkyä. Pitkäaikainen ruutuaika ilman taukoja voi myös kuormittaa silmälihaksia ja aiheuttaa rasituksesta johtuvaa kipua.
Sarjoittainen päänsärky
Sarjoittainen päänsärky (myös klusteripäänsärky, Hortonin neuralgia) on harvinainen mutta erittäin voimakas päänsäryn muoto. Särky esiintyy tiheinä jaksoina, esimerkiksi muutaman viikon tai kuukauden mittaisina kausina, ja se on lähes aina toispuoleinen. Kipu keskittyy usein silmän ympärille ja on luonteeltaan polttavaa tai poraavaa.
- Sarjoittaisen päänsäryn tunnuspiirteitä:
- Toispuoleinen kipu silmän seudulla
- Kyynelvuoto ja silmän punoitus
- Sieraimen tukkoisuus ja kirkas erite kivun puolella
- Kasvojen hikoilu, silmäluomen roikkuminen
Kohtaus voi kestää 15 minuutista jopa kolmeen tuntiin, ja niitä voi esiintyä useita vuorokaudessa. Sarjoittainen päänsärky alkaa usein yöllä ja häiritsee unta merkittävästi.
Kipujakson hoitoon käytetään reseptilääkkeitä. Itsehoitolääkkeet eivät yleensä riitä.
Anemia
Raudanpuuteanemia voi aiheuttaa hapenpuutetta kudoksissa, mikä johtaa väsymykseen, kalpeuteen ja usein myös päänsärkyyn. Särky voi tuntua yleisesti pään alueella tai kohdistua otsaan. Anemiaan liittyvä päänsärky on usein jomottavaa ja liittyy fyysiseen rasitukseen tai pitkäaikaiseen uupumukseen.
Korkea verenpaine
Pitkään koholla oleva verenpaine voi olla oireeton, mutta se voi aiheuttaa tylppää tai jyskyttävää päänsärkyä – erityisesti aamuisin ja takaraivolla. Verenpaineen noustessa äkillisesti hyvin korkeaksi päänsärky voi olla voimakasta ja siihen voi liittyä näköhäiriöitä, pahoinvointia tai huimausta.
Poskiontelotulehdus
Akuutti tai krooninen poskiontelotulehdus aiheuttaa usein särkyä otsalla tai kasvoilla, joskus myös ohimoilla tai takaraivolla. Kipu voimistuu eteenpäin taivuttaessa tai niistäessä ja liittyy usein tukkoisuuteen, limaisuuteen ja paineentunteeseen poskionteloissa. Särky on tyypillisesti sykkivää ja paineenomaista.
Joka kymmenes aikuinen kärsii migreenistä
Migreeni on neurologinen sairaus, joka aiheuttaa voimakasta ja kroonista päänsärkyä. Migreeni vaikuttaa noin 10–15 prosenttiin väestöstä.
Migreenikohtaukset voivat olla hyvinkin yksilöllisiä: toisilla ne ovat satunnaisempia ja lieviä, toisilla taas toistuvia ja jopa lamaannuttavia.
Tyypillinen migreenikohtaus alkaa vähitellen ja kehittyy usein yhdestä pään puoliskosta tuntien kuluessa. Migreenikipu on usein sykkivää, kohtalaista tai kovaa ja pahenee fyysisessä rasituksessa.
Usein migreeniin liittyy myös pahoinvointia, oksentelua ja herkkyyttä valolle, äänille tai hajuille. Tavallisimmin särky kohdistuu ohimolle, otsalle tai toispuoleisesti takaraivolle.
Migreeni jaetaan kahteen päätyyppiin: auralliseen ja aurattomaan. Aurallisessa migreenissä esiintyy ennakko-oireita eli auraoireita, jotka kestävät yleensä 5–60 minuuttia ennen itse päänsärkyä.
Kaikki migreenikohtaukset eivät sisällä päänsärkyä. Osa potilaista kokee niin sanottua silent migrainea (migreeni ilman päänsärkyä), jossa auraoireita esiintyy ilman varsinaista kipua.
Migreenin laukaisevat tekijät
Kohtausten taustalla on usein jokin laukaisija, jonka vaikutuksesta aivojen verisuonet ja hermoston säätelyjärjestelmät reagoivat poikkeavasti.
- Stressi tai sen laukeaminen
- Unirytmin häiriöt, valvominen tai liian pitkät unet
- Aterioiden väliin jättäminen tai liian pitkät ruokailuvälit
- Kirkas valo, erityisesti keväällä ja näyttöpäätetyössä
- Hormonivaihtelut, kuten kuukautiskierto
- Ulkoiset ärsykkeet, kuten voimakkaat hajut, melu tai säätilan vaihtelut
Laukaisevat tekijät vaihtelevat yksilöittäin, ja monet migreenipotilaat on hyötyvätkin oirepäiväkirjan pitämisestä. Kirjaamalla ylös kohtauksen ajankohta, mahdolliset laukaisijat ja oireet, voi oppia tunnistamaan omat riskitilanteet ja ennaltaehkäistä tulevia kohtauksia.
Migreenin hoito
Migreenin hoidossa yhdistyvät akuutti kipulääkitys ja tarvittaessa estolääkitys. Kevyemmissä kohtauksissa riittää usein tulehduskipulääke (esimerkiksi ibuprofeeni) tai parasetamoli. Jos nämä eivät auta, lääkärin määräämät triptaanit ovat tehokkaita monille potilaille.
Vaikea tai toistuva migreeni voi vaatia estolääkityksen, jonka tavoitteena on vähentää kohtausten määrää ja voimakkuutta.
Migreeniin liittyviä oireita voi helpottaa myös lääkkeettömin keinoin:
- Vetäytyminen pimeään ja hiljaiseen tilaan
- Kylmä- tai lämpöpakkaus otsalle tai niskaan
- Riittävä nesteytys ja lepo
Jos migreeniä esiintyy usein tai sen oireet muuttuvat, on tärkeää hakeutua lääkärin vastaanotolle diagnoosin ja hoitosuunnitelman tarkentamiseksi.
Päänsärky eri kohdissa päätä – mitä kipukohta kertoo?
Päänsärky voi tuntua eri puolilla päätä ja sen paikantuminen voi antaa vihjeitä kivun syystä. Vaikka pelkkä sijainti ei yksin riitä tarkkaan diagnoosiin, se auttaa usein erottamaan eri päänsärkymuodot toisistaan ja ohjaa oikeanlaiseen hoitoon.
Päänsärky ohimolla
Ohimoilla tuntuva särky on usein jännityspäänsäryn tai migreenin oire. Jännityspäänsäryssä kipu on tyypillisesti tasainen, puristava tai kiristävä ja voi tuntua molemmilla puolilla. Migreenissä ohimokipu on yleensä toispuoleista ja sykkivää, ja siihen liittyy usein pahoinvointia tai aistiherkkyyksiä.
Jos ohimokipu on äkillistä, voimakasta ja vain toisella puolella, ja siihen liittyy näköhäiriöitä tai päänahan aristusta, on hyvä hakeutua lääkäriin esimerkiksi ohimovaltimon tulehduksen poissulkemiseksi.
Päänsärky otsassa
Otsaan paikantuva kipu voi johtua monista tekijöistä. Yleisiä syitä ovat:
- Jännityspäänsärky, jossa kipu tuntuu usein myös takaraivolla tai ohimoilla
- Poskiontelotulehdus, johon liittyy paineen tunne, tukkoisuus ja särky erityisesti eteenpäin kumartuessa
- Silmien rasitus, esimerkiksi pitkäaikainen ruutuaika tai silmien taittovirhe
Pääkipu otsalla yhdistettynä silmien väsymiseen, kuivuuteen tai tarkennusvaikeuksiin voi viitata taittovirheeseen tai tarpeeseen päivittää silmälasit.
Päänsärky takaraivossa
Takaraivolla tuntuva särky liittyy usein niskaperäiseen päänsärkyyn, joka johtuu niska-hartiaseudun lihasjännityksestä tai kaularangan toimintahäiriöstä. Tällainen kipu voi pahentua pään käännöistä tai huonosta asennosta. Se voi myös säteillä otsaan tai ohimoille.
Takaraivosärky voi olla seurausta myös verenpaineen noususta, erityisesti jos kipu tuntuu aamuisin ja on tylppää tai jyskyttävää.
Toispuoleinen päänsärky ja pääkipu vasemmalla puolella
Toispuoleinen päänsärky on yleinen migreenissä, mutta voi esiintyä myös jännityspäänsäryssä tai sarjoittaisessa päänsäryssä. Vasemman tai oikean puolen kipu ei sinänsä määritä syytä, mutta yhdistettynä muihin oireisiin se auttaa erottamaan taustalla olevan syyn.
Jos toispuoleiseen päänsärkyyn liittyy puutumista, heikkoutta tai puhevaikeuksia, on tärkeää hakeutua välittömästi hoitoon vakavamman neurologisen syyn poissulkemiseksi.
Milloin päänsärky on vaarallista?
Useimmat päänsäryt ovat hyvänlaatuisia ja ohimeneviä, mutta joissakin tilanteissa ne voivat olla merkki vakavasta terveysongelmasta. Särkyyn kannattaa kiinnittää erityistä huomiota, jos se alkaa poikkeuksellisen voimakkaana, muuttuu äkillisesti luonteeltaan tai liittyy muihin huolestuttaviin oireisiin.
Hälyttävät oireet, jolloin kääntyä lääkärin puoleen:
- Tajunnan hämärtyminen, kouristukset tai sekavuus
- Puheen vaikeutuminen, näköhäiriöt tai toispuoleinen halvausoire
- Niskan jäykkyys ja korkea kuume (voi viitata aivokalvontulehdukseen)
- Päänsärky päähän kohdistuneen vamman jälkeen
- Särky, joka herättää yöllä tai pahenee aamulla
- Uudentyyppinen päänsärky iäkkäällä henkilöllä
- Särky jatkuu yli 5 päivää eikä reagoi kipulääkkeisiin
Jos päänsärky on uusi, voimakas tai erilainen kuin aiemmin koetut kivut, on syytä hakeutua arvioon. Myös toistuva, arkea selvästi häiritsevä särky ilman selvää syytä vaatii tutkimuksia.
Yhteenveto – näin tunnistat ja hoidat päänsäryn oikein
Päänsärky on yleinen, mutta monimuotoinen oire, joka voi johtua lihasjännityksestä, migreenistä, niskaperäisistä vaivoista tai muista sairauksista. Kipupaikan, oireiden ja toistuvuuden perusteella voidaan päätellä, mistä särky mahdollisesti johtuu – ja millaista hoitoa kannattaa kokeilla.
Itsehoito auttaa usein satunnaiseen päänsärkyyn, kun taas toistuva, voimakas tai muuttunut särky on syy hakeutua lääkärin arvioon.
Apteekista saa sekä tehokkaita kipulääkkeitä että täydentäviä hoitokeinoja, mutta tärkeintä on selvittää kivun syy – ja hoitaa se kohdennetusti.
Kun opit tunnistamaan oman päänsärkysi taustatekijät, voit vaikuttaa siihen, miten usein ja kuinka voimakkaana se esiintyy.
Lähteet:
Terveyskirjasto (Duodecim): Päänsärky
Harward Health: Headache: When to worry, what to do