Tässä artikkelissa käsitellään [piilota]
Lihavuus on pitkäaikaissairaus, ei elämäntapavalinta. Elintapahoito on aina ensisijainen hoitomuoto – ja sen piiriin pääsee myös etänä, omasta arjesta käsin.
Lihavuus on pitkäaikaissairaus
Lihavuus on yleinen, monitekijäinen ja pitkäaikainen sairaus.1 Se ei ole elämäntapavalinta eikä tahdonvoiman puutetta, vaan sairaus, jonka taustalla vaikuttavat monet biologiset, psykologiset ja ympäristöön liittyvät tekijät. Tässä artikkelissa kerrotaan, mitä elintapahoito käytännössä tarkoittaa, mistä osatekijöistä se koostuu ja millaisia tuloksia sillä voidaan saavuttaa.
Lihavuuden hoidon tarkoituksena on ehkäistä ja hoitaa lihavuuteen liittyviä tai lihavuuden vuoksi pahenevia sairauksia sekä parantaa työ- ja toimintakykyä ja elämänlaatua.1 Kyse ei siis ole vain painosta, vaan kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista. Hoito on erityisen tärkeää silloin, kun lihavuuteen liittyy liitännäissairauksia tai niiden vaaratekijöitä, kun kyseessä on vaikea lihavuus (painoindeksi vähintään 35 kg/m2) tai kun nainen suunnittelee raskautta tai on kokenut vaikeuksia raskaaksi tulemisessa.1
Elintapahoito on aina ensisijainen hoitomuoto. Ensisijainen hoitomuoto on suunnitelmallinen, usealla tapaamiskerralla toteutettava elintapaohjaus, jossa huomioidaan ruokatottumukset, liikunta, uni, päihteet, psyykkinen hyvinvointi ja voimavarat sekä käsitellään syömiseen ja painonhallintaan liittyviä ajatuksia, tunteita, asenteita ja käyttäytymistä.1 Elintapahoitoa tarvitaan myös silloin, kun hoidon tukena käytetään lääkitystä tai muita hoitomenetelmiä: lääke tukee muutosta, mutta ei korvaa sitä.1
On hyvä tietää, että lihavuuden hoito on moniammatillista, mikä parantaa hoidon tuloksellisuutta.1 Sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa tiimiin kuuluvat lihavuuden hoitoon hyvin perehtyneet lääkäri, sairaanhoitaja tai terveydenhoitaja ja ravitsemusterapeutti.1 Muutosta ei siis tarvitse tehdä yksin, vaan tueksi on tarjolla monialainen tiimi.
Hoidon tavoitteet: realistinen alku
Lihavuuden hoidon tavoitteena ovat myönteiset pysyvät elintapojen muutokset ja niiden myötä riittävä laihtuminen tai nykypainon ylläpito eli painonhallinta.1 Jo vähintään viiden prosentin painon vähenemisellä saavutetaan edullisia aineenvaihdunnallisia muutoksia, ja se on realistinen saavuttaa.1 Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi 100 kilogrammaa painavalla ihmisellä jo viiden kilogramman pudotus voi tuoda terveyshyötyjä.
Tavoitteet asetetaan aina yhdessä hoitavan tahon kanssa, ja painon vähentämistavoite asetetaan riittävän pieneksi, jotta se on mahdollinen saavuttaa.1 Onnistumisen kokemus kannustaa jatkamaan.1 Jos paino on ollut pitkään nousussa, jo lihomisen pysäyttäminen voi olla positiivinen tulos.1
Normaalipainon tavoittelu ei useinkaan ole realistista varsinkaan henkilöillä, joilla on vaikea tai erittäin vaikea lihavuus.1 Tämä on tärkeää ymmärtää: tavoitteena ei ole tietty numero vaa'alla, vaan terveyden ja toimintakyvyn paraneminen. Käytännössä jo maltillinen painon aleneminen voi näkyä arjessa monin tavoin: portaiden nouseminen helpottuu, nivelkivut lievittyvät ja jaksaminen paranee. Lihavuuden liitännäissairauksien, etenkin tyypin 2 diabeteksen, paraneminen tai hoitotasapainon kohentuminen on suoraan yhteydessä painonlaskun määrään.1 Liitännäissairauksien lievenemisen lisäksi laihtuminen saattaa parantaa toimintakykyä ja elämänlaatua.1
Painonhallinnan tai laihtumisen ohella hoidossa kiinnitetään huomiota myös elämänlaatuun sekä psyykkiseen ja fyysiseen toimintakykyyn.1 Tärkeä osa hoitoa on myös lihavuuden liitännäissairauksien ja niiden vaaratekijöiden hoitaminen, ja samalla seurataan, ettei syömishäiriön riski kasva.1
Hyöty painonlaskusta on selkein henkilöillä, joilla on lihavuutta ja sokeriaineenvaihdunnan häiriö.1 Jo vähäinen, kolmesta viiteen kilogramman laihtuminen elintapoja muuttamalla lähes puolittaa tyypin 2 diabetekseen sairastumisen riskin 7–10 vuoden seurannassa henkilöillä, joilla on heikentynyt glukoosinsieto.1
Miten elintapahoitoa toteutetaan?
Elintapahoitoon sisältyy useita ohjauskertoja, joissa käsitellään painonhallintaan liittyviä keskeisiä asioita. Elintapahoito voidaan toteuttaa ryhmässä tai yksilöllisesti.1 Ohjaus voidaan toteuttaa lähiohjauksena, etäohjauksena tai internetin välityksellä, joten hoidon piiriin pääsee asuinpaikasta riippumatta.1
Alkukartoitus on perusta. Hoidon lähtökohtana on ajatus siitä, että jokainen on itse päävastuussa omasta painonhallinnastaan, ja tähän kannustetaan alusta alkaen.1 Jotta ohjaus voidaan räätälöidä yksilöllisesti, hoito alkaa huolellisella alkukartoituksella.1 Siinä selvitetään painonkehitys lapsuudesta nykypäivään, aiemmat laihdutuskokemukset, elämäntilanne ja voimavarat sekä muutosta tukevia ja vaikeuttavia tekijöitä.1 Aiemmat kokemukset ovat arvokasta tietoa: niistä selviää, mikä on aiemmin auttanut ja missä on tarvittu enemmän tukea.
On tärkeää selvittää myös, onko syömishäiriöille altistavia ajatusmalleja tai syömishäiriöoireita, koska tiukka laihduttaminen voi provosoida syömishäiriötyyppistä ajattelua ja käyttäytymistä.1 Siksi mahdollinen ahmintataipumus kartoitetaan aina hoidon alussa.1
Yksilö- ja ryhmäohjaus. Elintapahoito voidaan toteuttaa moniammatillisena yksilö- tai ryhmäohjauksena. Yksilö- ja ryhmäohjaus saattavat olla yhtä tehokkaita.1 Ryhmäohjauksessa on omat vahvuutensa: vertaistuen saaminen ja antaminen, kokemusten vaihtaminen ja yhdessä oppiminen tekevät muutoksesta jaetun kokemuksen.1 Yksilöohjaus on aiheellista, jos sopivaa ryhmää ei ole tarjolla tai jos terveyteen, ajankäyttöön tai psyykkiseen tilaan liittyvät syyt puoltavat yksilöllistä työskentelyä.1
Ohjauskerrat ja kesto. Elintapaohjauksen alussa tapaamisia voi olla viikoittain ja myöhemmin 1-2 kertaa kuukaudessa. Hyvien tulosten saavuttamiseksi suositellaan, että elintapaohjausta järjestetään ainakin 14 kertaa. Lyhyemmätkin ohjauksetkin saattavat olla tehokkaita, mutta laihtuminen on usein vähäisempää.1 Vaikkei seurannan optimaalisesta kestosta ole yksimielisyyttä, laihtumistulos säilyy yleensä paremmin, jos mahdollisuus seurantaan jatkuu myös ensimmäisen vuoden jälkeen.1 Toisin sanoen pitkäjänteisyys kannattaa.
Etäohjaus ja digitaaliset välineet. Laihdutus- ja painonhallintaohjauksen voi toteuttaa myös internetin välityksellä tai videovälitteisenä etäohjauksena.1 Internetpohjaiset hoito-ohjelmat tukevat laihdutusta ja painonhallintaa.1 Videoyhteydellä ryhmässä toteutettava ohjaus on painonhallintavaiheessa yhtä tehokasta kuin ryhmäohjaus kasvokkain.1
Ohjaussisältö ja -menetelmät suunnitellaan yksilöllisesti sopiviksi siten, että huomioidaan elämäntilanne, voimavarat ja jaksaminen.1 Esimerkiksi masennus- ja ahdistuneisuushäiriöitä sairastavilla fyysinen ja sosiaalinen aktiivisuus ovat usein terveitä henkilöitä vähäisempää, mikä huomioidaan hoidon suunnittelussa.1
Ohjaajan merkitys. Painonhallintaohjelmiin osallistujien kokemuksia tutkittaessa on havaittu, että ohjaajan tuki on elintapaohjauksen tärkein ja hyödyllisin asia.1 Hyvä suhde ohjaajaan ja ryhmäohjelmissa myös muihin osallistujiin näyttivät lisäävän muutosmotivaatiota.1 Tämä kertoo siitä, että elintapahoidossa ihmisten välinen kohtaaminen on vähintään yhtä tärkeää kuin tiedollinen sisältö. Mitä pidempään seuranta jatkuu, sitä paremmin saavutettu painon pudotuksen tulos ylläpidetään.1
Perehdy elintapahoidon osa-alueisiin:
Painonhallinnan elintapahoito: uni, liikunta ja päihteet
Lähde: Käypä hoito -suositus: Lihavuus (lapset, nuoret ja aikuiset). Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2025.
