Jatkuva väsymys ja stressi saattavat viestiä siitä, että keho ei palaudu tarpeeksi hyvin arjen kuormituksesta. Unella on tärkeä tehtävä kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kannalta. Aikuisen unentarve vaihtelee, ja lisäksi syvän unen määrä vaikuttaa palautumiseen. Seuraavaksi asiantuntijamme kertovat, millainen on aikuisen ja myös lapsen unentarve.
Aikuisen unentarve
Aikuisen unentarve on keskimäärin 7–9 tuntia vuorokaudessa. Unentarve voi vaihdella riippuen esimerkiksi perusterveydentilasta ja arjen aktiivisuudesta. Osa aikuisista kaipaa enemmän unta, kun taas toiset pärjäävät vähemmällä. Unen määrän lisäksi tärkeää on huomioida unen laatu ja sen eri vaiheiden tasapaino. Riittävä määrä syvää unta ja REM-unta vaikuttavat vireyteen, muistiin, mielialaan ja kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin.
Syvän unen määrä aikuisella
Syvän unen määrä aikuisella on noin 15–25 prosenttia kokonaisunesta. Kahdeksan tunnin yöunista tämä tarkoittaa 1–2 tuntia. Syvän unen määrä vähenee iän myötä, jonka vuoksi vanhemmilla ihmisillä sitä voi olla enää 5–10 prosenttia kokonaisunesta.
Syvä uni eli N3-vaihe on unen palauttavin osa. Syvä uni tapahtuu pääasiassa alkuyöstä. Syvän unen aikana kudokset uudistuvat, elimistö erittää kasvuhormonia, kehon immuunijärjestelmä vahvistuu ja aivot puhdistuvat aineenvaihduntajätteistä.
Liian vähäinen syvän unen määrä
Liian vähäinen syvän unen määrä saattaa liittyä esimerkiksi stressiin tai alkoholin käyttöön. Syvällä unella on tärkeä tehtävä kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kannalta. Mikäli syvän unen määrä jää toistuvasti vähäiseksi, saattaa siitä aiheutua väsymystä, keskittymisvaikeuksia, painonnousua, vastustuskyvyn heikkenemistä tai muita oireita.
Syvän unen määrä kuitenkin vähenee luonnollisesti iän myötä. Tämän vuoksi iäkkäämpi henkilö saattaa saada huomattavasti vähemmän syvää unta.
Liiallinen syvän unen määrä
Liiallinen syvän unen määrä saattaa kertoa siitä, että aivojen unirytmi ja univaiheiden säätely eivät toimi normaalisti. Tämän taustalla voi olla unihäiriö, kuten uniapnea. Uniapneassa hengityskatkokset häiritsevät unen rakennetta ja keho reagoi lisäämällä syvän unen määrää.
Tällöin syvää unta on jatkuvasti esimerkiksi yli 30–40 prosenttia kokonaisunesta – normaalisti aikuisella sitä on 15–25 prosenttia.
Aina ei kuitenkaan ole syytä huoleen. Mikäli on kärsinyt univajeesta tai päivät ovat olleet poikkeuksellisen raskaita, saattaa keho kaivata enemmän syvää unta. Silloin keho lisää syvän unen määrää muutaman yön ajaksi, jotta elimistö voi palautua rasituksesta. Lisäksi runsas, raskas liikunta tai sairastuminen voivat lisätä syvän unen tarvetta.
REM-unen määrä
Aikuisella REM-unen määrä on yleensä noin 20–25 prosenttia kokonaisunesta. Kahdeksan tunnin yöunista tämä tarkoittaa 1,5–2 tuntia. REM-unen määrä kasvaa yön loppupuolella.
REM-uni eli vilkeuni on tärkeä vaihe jokaiselle nukkujalle. REM-unen aikana aivot käsittelevät päivän aikana opittuja asioita. Lisäksi aivot prosessoivat tunteita ja kokemuksia.
REM-unen liian vähäinen määrä voi lisätä ärtyneisyyttä tai ahdistusta. REM-unen määrään ja laatuun vaikuttavat etenkin stressi sekä erilaiset elämäntilanteet.
Onko naisten unentarve enemmän kuin miesten?
Kyllä, tutkimusten mukaan naiset tarvitsevat hieman enemmän unta kuin miehet. Kuukautiskierto, raskaus ja vaihdevuodet vaikuttavat uneen monin eri tavoin, kun taas miesten unentarve pysyy pääsääntöisesti tasaisempana läpi elämän. Kuitenkin miehillä esiintyy yleensä enemmän uniapneaa ja ylipainoa, jotka heikentävät unen laatua.
Lapsen unentarve
Lapsen unentarve on suurempi kuin aikuisen unentarve. Tämä johtuu siitä, että lapsen keho ja aivot kehittyvät sekä tarvitsevat enemmän lepoa.
- Vastasyntyneiden unentarve on keskimäärin 14–17 tuntia vuorokaudessa.
- 1–2-vuotiaiden unentarve on keskimäärin 11–14 tuntia vuorokaudessa.
- Esikouluikäisten unentarve on keskimäärin 10–13 tuntia vuorokaudessa.
- Koululaisten unentarve on keskimäärin 9–11 tuntia vuorokaudessa.
- Nuorten unentarve on keskimäärin 8–10 tuntia vuorokaudessa.
Lapsen unentarve: syvä uni ja REM-uni
Lapsilla myös univaiheiden rakenne on erilainen kuin aikuisilla. Lapsilla syvää unta ja REM-unta on enemmän, sillä aivojen ja hermoston kehittyminen vaativat sitä.
Syvä uni eli N3-vaihe on tärkeää lapsen kasvulle ja kehitykselle. Syvän unen aikana lapsen elimistö erittää suuria määriä kasvuhormonia, joka edistää kudosten, lihasten ja luiden rakentumista. Syvä uni tukee myös lapsen vastustuskyvyn normaalia toimintaa.
REM-uni liittyy lapsen aivojen kehitykseen, oppimiseen sekä tunne-elämän säätelyyn. Pienillä lapsilla ja vauvoilla REM-unen määrä on korkeimmillaan. Vauvoilla REM-unen määrä voi olla jopa 50 prosenttia kokonaisunesta. Iän myötä REM-unen määrä laskee, ja koululaisilla sekä nuorilla REM-unta on noin 20–25 prosenttia kokonaisunesta.
Nuku yösi hyvin
Hyvin nukutun yön jälkeen olo on virkeä. Hyvät yöunet koostuvat riittävästä unen määrästä sekä tasapainoisesta univaiheiden jakaumasta. Aikuinen tarvitsee syvää unta fyysiseen palautumiseen ja REM-unta emotionaaliseen palautumiseen. Lapset ja nuoret tarvitsevat enemmän syvää unta, jotta kasvu ja kehitys tapahtuvat normaalisti.
Tärkeintä on, että unen kokonaisrakenne pysyy tasapainoisena – sekä syvää että REM-unta tarvitaan, jotta keho ja mieli palautuvat arjen haasteista.
Univaikeudet ovat yleinen ongelma. Pitkittynyt unettomuus heikentää kehon ja mielen terveyttä kokonaisvaltaisesti. Unettomuuden hoitoon on kuitenkin olemassa useita keinoja.
Lähde: Käypähoito
