Korkea kolesteroli - Viitearvot, ruokavalio ja hoito

Korkea kolesteroli ei ilmoita itsestään kivun tai näkyvien oireiden muodossa. Se hiipii hiljaa vuosien saatossa, ja voi johtaa täysin yllättäen vakaviin terveysongelmiin.

Kohonneet kolesteroliarvot ovat yksi merkittävimmistä sydän- ja verisuonitautien riskitekijöistä sekä Suomessa että maailmalla. Arviolta jopa joka toinen suomalainen aikuinen ylittää suositellut viitearvot.

Hyvä uutinen on, että kolesteroliarvoihin voi vaikuttaa merkittävästi omilla valinnoilla ja elintavoilla.

Tässä artikkelissa käymme läpi, mitä kolesteroli on, miten sen pitoisuuksia mitataan, millaisia oireita se voi aiheuttaa ja miten korkean kolesterolin hoito toteutetaan.

Keskeistä

• Korkea kolesteroli lisää merkittävästi sydän- ja verisuonitautien riskiä.
• Korkea kolesteroli johtuu yleisimmin huonoista elintavoista, sukurasitteesta tai niiden yhdistelmästä.
• LDL-kolesteroli on haitallisin muoto, joka kertyy verisuonten seinämiin ja edistää ateroskleroosia.
• Ruokavalio ja liikunta voivat alentaa kolesterolia tehokkaasti. Lääkehoito ei aina ole tarpeen.

Mitä kolesteroli on ja miksi sillä on merkitystä?

Kolesteroli on rasvan kaltainen aine, jota esiintyy jokaisessa solussamme. Elimistö tarvitsee kolesterolia muun muassa solukalvojen rakenteisiin, hormonien tuotantoon ja D-vitamiinin muodostukseen. Ilman kolesterolia emme yksinkertaisesti pysyisi hengissä.

Suurin osa kolesterolista valmistuu kehon sisällä, erityisesti maksassa. Loput saadaan ravinnon mukana, erityisesti eläinperäisistä tuotteista kuten rasvaisesta lihasta, voista ja täysmaidosta.

Ongelma syntyy, kun verenkiertoon kertyy liikaa kolesterolia, erityisesti niin kutsuttua "pahaa" LDL-kolesterolia.

“Hyvä”ja “paha” kolesteroli - Mitä eroa niillä on?

Kolesteroli kulkee verenkierrossa lipoproteiineina. Niistä tärkeimmät ovat:

• LDL (Low-density Lipoprotein): Kuljettaa kolesterolia maksasta kudoksiin. Kun LDL-kolesterolia on liikaa, se voi tarttua verisuonten seinämiin ja muodostaa plakkeja, jotka ahtauttavat valtimoita.
• HDL (High-density Lipoprotein): Poistaa ylimääräistä kolesterolia kudoksista ja kuljettaa sen takaisin maksaan hajotettavaksi. Sitä pidetään "hyvänä kolesterolina".

Kun puhutaan korkeasta kolesterolista, viitataan yleensä juuri LDL-kolesteroliin. Sitä voi esiintyä myös normaalin kokonaiskolesterolin yhteydessä, jolloin riski jää huomaamatta ilman tarkempaa mittausta.

Mitä ovat triglyseridit ja miten ne liittyvät kolesteroliin?

Triglyseridit ovat rasvoja, joita keho muodostaa ylimääräisestä energiasta – erityisesti hiilihydraateista ja sokerista. Ne varastoituvat rasvakudokseen ja toimivat kehon energialähteenä paastotilanteessa.

Triglyseridit liikkuvat verenkierrossa lipoproteiinien kuljettamina, aivan kuten kolesteroli.

Korkeat triglyseridipitoisuudet yhdessä korkean LDL:n tai matalan HDL:n kanssa lisäävät merkittävästi sydän- ja haimatulehdusten riskiä.

Erityisesti hyvin korkeat triglyseridit (>10 mmol/l) voivat laukaista akuutin haimatulehduksen.

Korkean kolesterolin viitearvot ja mittaus

Kolesteroliarvot selviävät verikokeella, joka mittaa useita eri rasva-aineita veressä. Tärkeimmät niistä ovat kokonaiskolesteroli, LDL-kolesteroli, HDL-kolesteroli ja triglyseridit. Yhdessä nämä muodostavat kokonaiskuvan sydän- ja verisuonitautien riskistä.

Kolesterolin viitearvot

Riskiryhmissä, kuten sydänsairailla tai diabeetikoilla, LDL-tavoite voi olla tiukempi, esimerkiksi alle 2,5 mmol/l tai jopa alle 1,4 mmol/l.

Miten ja milloin kolesteroli mitataan?

Kolesterolimittauksen voi varata ilman erillistä lähetettä. Näytteestä mitataan kokonaiskolesteroli, HDL-, LDL- sekä triglyseridiarvot.

Testi kannattaa tehdä viimeistään keski-iässä, tai aiemmin, jos suvussa on havaittu sydänsairauksia.

Mittaustuloksia tulkitaan yhdessä muiden riskitekijöiden kanssa (verenpaine, tupakointi, ylipaino, diabetes, perimä).

Korkean kolesterolin oireet – onko niitä?

Korkea kolesteroli on erityisen salakavala siksi, ettei se aiheuta suoria oireita. Pahimmassa tapauksessa diagnoosin saa vasta, kun vahinko on sattunut. Siksi kolesteroliarvojen mittaaminen säännöllisesti on olennainen osa ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa.

Voiko korkea kolesteroli aiheuttaa näkyviä merkkejä?

Vaikka useimmat eivät huomaa mitään, pitkään koholla oleva kolesteroli voi aiheuttaa joitakin ulkoisia muutoksia:

• Ksantelasmat: Kellertäviä rasvakertymiä silmäluomissa
• Arcus lipoides: Valkoinen tai harmaa rengas iiriksen reunassa (yleisempi ikääntyneillä)
• Ksantoomat: Rasvakertymiä jänteissä, esimerkiksi akillesjänteessä tai sormissa

Nämä oireet eivät ole vaarattomia kosmeettisia ilmiöitä, vaan viitteitä vakavaan kolesteroliongelmaan.

Korkean kolesterolin riskit pitkällä aikavälillä

Korkea kolesteroli ei itsessään sairastuta ketään heti, vaan ongelmat syntyvät vuosien ja jopa vuosikymmenten aikana. Pitkään koholla olevat LDL-kolesteroliarvot edistävät valtimoiden seinämiin kertyvien plakkien muodostumista.

Plakin muodostumista kutsutaan ateroskleroosiksi, eli valtimonkovettumataudiksi.

Ateroskleroosin mahdolliset riskit

Ajan myötä plakit ahtauttavat verisuonia ja voivat aiheuttaa seuraavia vakavia terveysongelmia:

Sepelvaltimotauti

• Sydänlihaksen verenkierto heikkenee.
• Voi aiheuttaa rasituksessa ilmenevää rintakipua (Angina Pectoris).

Sydäninfarkti

• Plakki voi revetä ja muodostaa veritulpan, joka tukkii sepelvaltimon.
• Johtaa sydänlihaksen hapenpuutteeseen ja kudosvaurioon.

Aivohalvaus

• Jos plakkia kertyy aivovaltimoihin tai kaulavaltimoihin, seurauksena voi olla aivoinfarkti.
• Tulppa katkaisee aivojen verenkierron ja voi aiheuttaa pysyviä vaurioita.

Jalka- ja alaraajojen valtimotauti

Huono verenkierto aiheuttaa kipua kävellessä (katkokävely).

Vaikeimmissa tapauksissa haavat eivät parane, ja verenkierto voi vaarantua.

Kokonaisvaltainen riskiarvio on tärkein

Yksittäinen kolesteroliarvo ei vielä kerro kaikkea. Sairastumisriskiä arvioidaan yhdessä muiden tekijöiden kanssa:

• Verenpaine
• Tupakointi
• Diabetes
• Ylipaino
• Sukurasitteet

Siksi säännölliset terveystarkastukset ja ennaltaehkäisevä työ ovat ratkaisevia – myös oireettomilla henkilöillä.

Korkean kolesterolin hoito – milloin tarvitaan lääkkeitä?

Korkean kolesterolin ensisijainen hoito on aina elämäntapamuutos:

• Ruokavalion parantaminen
• Liikunnan lisääminen
• Painonhallinta
• Tupakoinnin lopettaminen

Kuitenkin, jos nämä toimenpiteet eivät riitä tai jos riski sydän- ja verisuonitaudeille on suuri, lääkehoito tulee mukaan kuvioon.

Milloin lääkehoito aloitetaan?

• Lääkärin katsoessa sen aiheelliseksi
• LDL-kolesterolin taso on merkittävästi koholla (> 5 mmol/l) elämäntapamuutoksista huolimatta.
• Sydän- tai aivoverenkiertotauti on jo todettu (sekundaaripreventio).
• Diabetes, krooninen munuaissairaus tai muu korkean riskin tila on todettu.
• Suvussa on varhaista sepelvaltimotautia tai epäillään perinnöllistä hyperkolesterolemiaa.

Lääkityksestä päätetään yksilöllisesti kokonaisriskin perusteella, eikä pelkän kolesteroliluvun perusteella.

Lääkehoidon vaihtoehdot

Statiinit:

• Estävät kolesterolin tuotantoa maksassa ja alentavat tehokkaasti LDL-tasoja.
• Ensisijainen lääke useimmille potilaille.

Ezetimibi:

• Estää kolesterolin imeytymistä suolistossa.
• Käytetään usein statiinin rinnalla, jos tarvitaan lisätehoa.

PCSK9-estäjät:

• Pistoksina annettavia lääkkeitä vaikeissa tapauksissa.
• Käytetään erityisesti perinnöllisessä hyperkolesterolemiassa tai sekundaaripreventiossa.

Maksa-arvot ja kolesterolilääkitys

Joillain yksilöillä statiinit voivat vaikuttaa maksa-arvoihin, miksi vuoksi niitä seurataan hoidon aikana. Useimmat maksa-arvojen nousut ovat kuitenkin lieviä ja ohimeneviä, eivätkä edellytä hoidon lopettamista. Lääkityksen aiheuttamat vakavat maksavauriot ovat erittäin harvinaisia.

Lääkehoidon tavoite

Tavoitteena on saavuttaa LDL-taso, joka minimoi sydän- ja verisuonitautien riskin. Usein lääkityksen ja elämäntapojen yhdistelmällä päästään erinomaisiin tuloksiin, mikä vähentää infarktin tai aivohalvauksen riskiä merkittävästi.

Ruokavalio ja korkea kolesteroli – mitä lautaselle?

Ruokavalio on keskeinen tekijä kolesterolin hallinnassa. Oikeilla valinnoilla voi alentaa sekä kokonais- että LDL-kolesterolia merkittävästi. Joissain tapauksissa ruokavaliomuutoksen vaikutus voi olla jopa yhtä paljon kuin lievän lääkehoidon.

Vähennä tyydyttyneitä rasvoja:

• Rasvaiset lihat, voi, kerma ja rasvaiset maitotuotteet nostavat LDL-kolesterolia.
• Suosi kasviöljyjä, kuten rypsi- ja oliiviöljyä.

Vältä transrasvoja:

• Löytyy eritoten prosessoiduista ruoista.
• Transrasvat nostavat LDL-tasoja ja laskevat HDL-kolesterolia.

Syö enemmän kuitua:

• Vesiliukoiset kuidut, kuten kaura, ohra, pavut ja psyllium, sitovat kolesterolia suolistossa.
• Tavoitteena vähintään 25–35 grammaa kuitua päivässä.

Lisää kasvisteroleja ja -stanoleja:

• Näitä yhdisteitä löytyy tietyistä margariineista ja jogurteista.
• Estävät kolesterolin imeytymistä suolistosta.

Syö kalaa säännöllisesti:

• Rasvaiset kalat, kuten lohi, makrilli ja silli, sisältävät omega-3-rasvahappoja.
• Alentavat triglyseridejä ja tukevat sydänterveyttä.

Käytännön vinkit arkeen:

• Vaihda voi kasviöljypohjaiseen levitteeseen.
• Valitse rasvattomia tai vähärasvaisia maitotuotteita.
• Suosi lihattomia vaihtoehtoja
• Nauti päivittäin runsaasti vihanneksia, marjoja ja täysjyväviljaa.

Vältä näitä:

• Rasvaiset punaiset lihat ja makkarat
• Paistetut ja leivitetyt ruoat
• Runsas juuston ja voin käyttö
• Makeiset ja sokerilla makeutetut juomat

Ruokavalion muutoksilla voidaan tyypillisesti alentaa LDL-kolesterolia 5–15 %, ja yhdistettynä muihin elämäntapamuutoksiin jopa enemmän.

Alkoholi ja kolesteroli – miten ne liittyvät toisiinsa?

Triglyseridit

Alkoholi nostaa veren triglyseridipitoisuuksia, mikä voi lisätä sydän- ja verisuonitautien riskiä. Runsas alkoholin käyttö voi johtaa vakavaan hypertriglyseridemiaan.

LDL ja HDL-kolesteroli

Kohtuullinen alkoholinkäyttö voi hieman nostaa HDL-kolesterolia, mutta vaikutus on pieni verrattuna alkoholin muihin haittoihin. LDL-tasoon alkoholilla ei ole suotuisaa vaikutusta.

Alkoholi ei ole keino kolesterolin hoitoon. Hetkelliset hyödyt ovat pieniä verrattuna alkoholinkäytön aiheuttamiin riskeihin.

Maksa ja kolesteroli

Alkoholi kuormittaa maksaa, joka vastaa kolesterolin tuotannosta ja aineenvaihdunnasta. Runsas juominen voi heikentää maksan toimintaa ja nostaa maksa-arvoja, mikä voi puolestaan pahentaa kolesteroli- ja rasva-aineenvaihdunnan häiriöitä.

Korkea kolesteroli nuorella iällä

Korkea kolesteroli mielletään helposti aikuisten tai ikääntyneiden ongelmaksi, mutta todellisuudessa se voi koskettaa myös nuoria ja jopa lapsia. Erityisesti perinnöllisillä tekijöillä on tässä suuri merkitys.

Miksi nuorella voi olla korkea kolesteroli?

Perinnöllinen hyperkolesterolemia (FH):

• Harvinainen mutta vakava tila, jossa kolesterolia säätelevä geeni on muuttunut.
• FH-potilailla LDL-kolesterolitasot ovat merkittävästi koholla jo lapsuudesta lähtien.
• Hoitamattomana FH lisää sydäninfarktiriskiä huomattavasti ennen 50 vuoden ikää.

Elämäntapatekijät:

• Runsas tyydyttyneen rasvan ja transrasvojen saanti
• Liikunnan puute
• Ylipaino ja metabolinen oireyhtymä

Nuorten korkea kolesteroli ei aina johdu huonoista elämäntavoista, minkä vuoksi sukurasitteet on tärkeää tunnistaa hyvissä ajoin.

Milloin nuori tarvitsee kolesterolimittauksen?

• Suvussa esiintyy sydän- ja verisuonisairauksia varhaisessa iässä (alle 55-vuotiaana miehillä, alle 65-vuotiaana naisilla)
• Perheenjäsenellä on diagnosoitu perinnöllinen hyperkolesterolemia
• Nuorella on useita sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä (esim. ylipaino, kohonnut verenpaine)

Hoito nuorilla

Hoito lähtee aina elämäntapamuutoksista: terveellinen ruokavalio, liikunnan lisääminen ja painonhallinta. FH-tautia sairastavilla tarvitaan usein myös lääkehoitoa jo varhaisessa vaiheessa.

Varhainen tunnistaminen ja puuttuminen voivat ehkäistä sydän- ja verisuonitautien puhkeamisen myöhemmin elämässä.

Yhteenveto

Korkea kolesteroli on yksi yleisimmistä, mutta harvoin tunnistetuista terveysriskeistä. Se ei useinkaan aiheuta näkyviä oireita, mutta voi pitkällä aikavälillä johtaa vakaviin sydän- ja verisuonitauteihin – jopa ilman ennakkovaroitusta.

Säännöllinen kolesterolin mittaus on tärkeää, erityisesti jos suvussa on sydänsairauksia tai elämäntavat ovat epäterveellisiä. Arvot voivat olla koholla myös nuorilla ja normaalipainoisilla henkilöillä. Kolesterolitasoihin voi vaikuttaa merkittävästi ilman lääkkeitä, mutta tarvittaessa lääkehoito täydentää kokonaisvaltaista hoitoa.

Lähteet:

Duodecim Terveyskirjasto. (2022). Kolesteroli

Duodecim Terveyskirjasto. (2023). Ihon kolesterolikertymiä: ksantelasma ja ksantoomat

Harvard Health Publishing. (2022). Cholesterol

Harvard Health Publishing. (2025). Replacing sitting with standing and walking improves cholesterol