Matala verenpaine (hypotensio) on tila, jossa verenpainelukemat ovat selvästi viitearvoja matalammat. Hypotensio voi vaikuttaa ihmisiin eri tavoin, riippuen yksilön terveydentilasta, iästä ja elämäntavoista. Vaikka matala verenpaine voi joissakin tapauksissa olla normaali ja oireeton, jopa hyödyllinen tila, se voi myös olla merkki vakavammista terveysongelmista tai sairauksista. Useimmiten matalasta verenpaineesta ei onneksi ole haittaa.
Yleisimpiä matalan verenpaineen oireita ovat heikotus, näön hämärtyminen ja väsymys, jotka johtuvat elimistön riittämättömästä hapensaannista. Vaikka matala verenpaine ei aina ole merkki vakavasta terveysongelmasta, sen jatkuva tai äkillinen esiintyminen vaatii aina huolellista tarkkailua ja arviointia.
Jos koet säännöllisesti matalan verenpaineen oireita, on suositeltavaa hakeutua lääkärin vastaanotolle oireiden syiden selvittämiseksi. Hakeudu välittömästi lääkäriin, jos matalaan verenpaineeseen liittyy huimausta, mikä vaikuttaa päivittäiseen toimintakykyyn.
Verenpainetta mitataan elohopeamillimetreinä (mmHg), ja se ilmoitetaan kahdella luvulla: systolinen ja diastolinen verenpaine. Systolinen verenpaine (yläpaine) kuvaa painetta valtimoissa sydämen supistuessa ja pumpatessa verta kehoon. Diastolinen verenpaine (alapaine) viittaa sydämen lepovaiheeseen lyöntien välillä.
Kun systolinen verenpaine on alle 90 mmHg ja diastolinen verenpaine alle 60 mmHg, puhutaan matalasta verenpaineesta. On tärkeää ottaa huomioon, että matalan verenpaineen raja-arvot voivat vaihdella yksilöllisesti. Joillekin henkilöille selvästi alempia verenpainearvoja voidaan pitää normaaleina, kun taas toisille ne voivat olla merkki vakavastakin terveysongelmasta. Hypotension tarkka määrittely vaatii huomiota potilaan yksilöllisiin oireisiin ja terveydentilaan.
| Viitearvo | Yläpaine | Alapaine |
| Matala | Alle 90 | Alle 60 |
| Optimaalinen | Alle 120 | Alle 80 |
| Normaali | Alle 130 | Alle 85 |
| Tyydyttävä | Alle 140 | 85-89 |
| Hieman koholla | 140-149 | 90-99 |
| Kohtalaisesti koholla | 150-159 | 100-109 |
| Merkittävästi koholla | Yli 160 | Yli 110 |
Taulukon lähde: Apteq.fi
Osalla ihmisistä voi olla geneettinen taipumus matalaan verenpaineeseen. Matalamman verenpaineen taustalla voi olla esimerkiksi verisuonten rakenne tai sydämen pumppausteho. Perinnölliset tekijät voivat vaikuttaa myös verisuonten elastisuuteen ja sitä kautta verenpaineeseen.
Endokriinisen järjestelmän häiriöt, kuten kilpirauhasen vajaatoiminta tai lisämunuaisten sairaudet voivat vaikuttaa verenpaineeseen. Hormonaaliset muutokset voivat alentaa verenpainetta muuttamalla kehon nestetasapainoa ja verisuonten säätelyä.
Tietyt sairaudet, kuten diabetes tai sydämen toimintahäiriöt, voivat johtaa matalaan verenpaineeseen. Esimerkiksi diabetes voi vaikuttaa verenkiertoon ja autonomisen hermoston toimintaan, mikä voi alentaa verenpainetta.
Kun keho menettää enemmän nestettä kuin saa ravinnosta tai nesteestä, veren tilavuus pienenee, mikä madaltaa verenpainetta.
Esimerkiksi pitkäaikainen paasto, alhainen suolan saanti tai äkilliset ruokavalion muutokset voivat vaikuttaa verenpaineeseen. Ruokavalion ja elämäntapojen vaikutukset verenpaineeseen voivat olla merkittäviä.
Voimakas stressi voi aiheuttaa tilapäisiä muutoksia verenpaineessa.
Oireiden ilmaantuminen voi vaihdella äkillisestä asteittaiseen. Äkilliset oireet voivat viitata akuuttiin terveysongelmaan, kuten sisäiseen verenvuotoon tai vakavaan infektioon, kun taas asteittainen oireiden kehittyminen voi olla merkki pitkäaikaisemmista terveysongelmista, kuten hormonaalista häiriöistä tai lääkityksen sivuvaikutuksista. On tärkeää seurata, ilmenevätkö oireet tietyissä tilanteissa tai toistuvatko ne säännöllisesti.
Kiinnitä huomiota oireiden esiintymiseen tiettyjen asentojen tai aktiviteettien yhteydessä: Esimerkiksi ortostaattinen hypotensio, joka ilmenee pitkään seisomisen tai äkillisen pystyyn nousemisen yhteydessä, voi aiheuttaa huimausta, näön hämärtymistä tai jopa pyörtymisen.
Toistuvat oireet voivat viitata krooniseen matalaan verenpaineeseen, jolloin on tärkeää seurata verenpainetta säännöllisesti ja arvioida, onko oireiden taustalla jokin jatkuva terveydellinen syy. Krooninen matala verenpaine voi johtua myös geeneistä, tietyistä elämäntapavalinnoista tai jatkuvasta lääkityksestä.
Matalaa verenpainetta seurataan säännöllisillä verenpainemittauksilla. Mittaukset voidaan suorittaa joko perinteisellä rannemittarilla tai automatisoidulla verenpainemittarilla. Uudemmat ja laadukkaammat laitteet tallentavat verenpainelukemat, mikä mahdollistaa pitkäaikaisseurannan ja verenpaineen vaihteluiden arvioinnin.
Verenpainemittaukset suoritetaan tyypillisesti levossa ja istuma-asennossa. Mittauksia toistetaan useita kertoja päivän aikana ja usean päivän ajan, jotta saadaan kattava kuva verenpaineen vaihteluista ja hypotension esiintymisestä.
Sydämen sähköisen toiminnan tarkkailu elektrokardiogrammin (EKG) avulla on tärkeää sydämen rytmin ja mahdollisten rytmihäiriöiden seurannassa. EKG voi paljastaa sydämen toimintaan liittyviä ongelmia, jotka voivat vaikuttaa verenpaineeseen.
Verikokeiden avulla voidaan seurata elektrolyyttitasapainoa, kuten natriumin ja kaliumin pitoisuuksia, sekä muita tärkeitä veriarvoja. Verikoe auttaa tunnistamaan mahdolliset ravintoaineiden puutokset tai endokriiniset sairaudet, jotka voivat vaikuttaa verenpaineeseen.
Mikäli matalan verenpaineen oireet kuten huimaus tai heikotus ovat lieviä ja tilapäisiä, voidaan tilannetta seurata kotona. Jos oireet toistuvat tai pahenevat, suosittelemme ottamaan yhteyttä terveydenhuollon ammattilaiseen, jotta voidaan arvioida, onko hoitoon hakeutuminen tarpeellista ja minkälaisia toimenpiteitä seuraavaksi tulisi tehdä.
Jos matalan verenpaineen ja huimausta esiintyy toistuvasti, hakeudu lääkäriin välittömästi.
Elämäntapamuutokset ovat ensisijainen keino matalan verenpaineen hoitoon. Riittävä nesteytys ja suolan käytön lisääminen ovat yksinkertaisia toimenpiteitä, jotka voivat auttaa nostamaan verenpainetta. Tasapainoinen ruokavalio, jossa on runsaasti tuoreita hedelmiä ja vihanneksia, tukee yleistä terveyttä ja voi auttaa vakauttamaan verenpainetta.
Jos elämäntapamuutokset eivät riitä oireiden hallitsemiseen, voidaan matalan verenpaineen hoitoon määrätä lääkkeitä. Lääkitys määritellään yksilöllisesti, ja se voi sisältää esimerkiksi lääkkeitä, jotka lisäävät veren tilavuutta, lääkeaineita, jotka kohottavat verenpainetta supistamalla verisuonia.
Riskitekijöiden hallinta on avainasemassa matalan verenpaineen ehkäisyssä. Yksilöt voivat vähentää matalan verenpaineen riskiä noudattamalla terveellisiä elämäntapoja, kuten tasapainoisen ja ravintorikkaan ruokavalion noudattamista. On tärkeää välttää alkoholinkulutusta ja harkita tupakoinnin lopettamista, sillä ne voivat alentaa verenpainetta entisestään. Säännöllinen liikunta auttaa ylläpitämään normaalia verenpainetta, mutta äkilliset muutokset liikuntarutiineissa tulisi tehdä lääkärin valvonnassa.
Keräsimme artikkelin loppuun usein kysyttyjä kysymyksiä matalasta verenpaineesta, sen syistä, oireista sekä hoitoon hakeutumisen tarpeellisuudesta.
Matala verenpaine voi johtua monista syistä, kuten suurten verimäärien menetyksestä, pitkäaikaisesta vuodelevosta, raskasta lääkitys, sairauksista, endokriinisista ongelmista tai geneettisistä tekijöistä.
Matalalla verenpaineella voi olla monia oireita, kuten huimaus, näköhäiriöt, heikotus, väsymys ja joissain tapauksissa pyörtyminen.
Jos kärsii toistuvista matalan verenpaineen oireista tai oireet ovat äkillisiä ja vakavia, kuten rintakipua tai hengenahdistusta, tulisi lääkäriin hakeutua viipymättä.
Erittäin matala verenpaine voi heikentää fyysistä suorituskykyä, koska lihakset eivät saa tarpeeksi happea ja ravinteita. Tämä voi johtaa nopeaan väsymiseen ja suorituskyvyn laskuun.
Matala verenpaine itsessään ei usein ole sydänsairauksien syy, mutta tietyt sydämen sairaudet, kuten heikentynyt sydämen pumppaustoiminta, voivat johtaa verenpaineen laskuun.
Matalan verenpaineen hallinta voi sisältää elämäntapamuutoksia, kuten suolan lisäämisen ruokavalioon tai nesteen saannin lisäämisen. Joissain tilanteissa saatetaan tarvita lääkitystä, joka riippuu verenpaineen laskun syystä ja oireiden vakavuudesta.
Strandberg T. Vanhuksen verenpaine. Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 13.2.2021
Sane T. Ortostaattinen hypotensio. Kirjassa: Välimäki M, Sane T, Dunkel L (toim.). Endokrinologia. Kustannus Oy Duodecim 2009.
Waters WW, Platts SH, Mitchell BM ym. Plasma volume restoration with salt tablets and water after bed rest prevents orthostatic hypotension and changes in supine hemodynamic and endocrine variables.
Kirjoittaja on Olo-apteekin farmaseutti, joka palvelee asiakkaita reseptilääketilauksissa, lääkeneuvonnassa ja Reseptiapuri-palvelun käyttöönotossa. ...
Me Olo-apteekissa palvelemme koko ihmistä – ihmisen kokoisena. Verkkoapteekki tarjoaa kaiken hyvinvointiin ja terveyteen. Hyvän Olon Tila lähtee sisältä, mutta sitä voidaan tukea ulkoapäin. Meidän tehtävämme on ymmärtää, mitä se on juuri sinulle. Tervetuloa Hyvän Olon Tilaan.
Puh. 029 522 334, [email protected]
